| Summary: | Tiivistelmä. Tutkimus lähestyy tunnetun tarkka-ampuja Simo Häyhää (1905–2002) ja talvisotaa (30.11.1939–13.3.1940) hänen ”Sotamuistoja”-vihkosensa (1940) avulla. Tutkimuksessa käsitellään ”Sotamuistoja” lähteenä, kuvaa Häyhästä itsestään, sekä hänen kuvaansa talvisodasta ja vihollisesta. Aikarajauksena tutkimuksessa on 10.10.1939–14.8.1940 ja paikkana Suomi. Tutkimus on sekä sotahistoriallinen että henkilöhistoriallinen. Tutkimus on yksilöllinen näkökulma talvisotaan.
Häyhän ”Sotamuistoja” on ensikäden lähde hänen ajatuksiin talvisodasta melko pian sodan jälkeen. Se on Häyhän henkilökohtainen muistelma talvisodasta. Talvisotaa Häyhä ei käsittele tunteikkaasti vaan ytimekkäästi ja välistä tarinallisesti. Häyhän tekstistä välittyy koruton ja melko neutraali kuva sodasta, mutta toisaalta siitä valottuu Häyhän sodan todellisuus lineaarisesti. Häyhän teksti kuvaa hänelle keskeisiä tapahtumia sekä talvisodan että hänen toipumisensa ajalta. Kuva Häyhästä välittyy vaatimattomana, mutta samalla tehokkaana toimijana. Vihollisen ampuminen on Häyhälle kuin työtä, joka tehdään ilman tunteilua. Tässä näkyy Häyhän sotaan omaksuma keino epäinhimillistää vihollinen oman toimintakykynsä takaamiseksi. Häyhän humoristinen puoli näkyy hänen tekstissään ja samalla huumorin rooli hänelle sodan käsittelyn keinona. Neuvostoliiton puna-armeijan sotilaista (tässä tutkimuksessa nimellä venäläiset) Häyhä kirjoittaa enimmäkseen kohteina, mutta käyttää myös pilkallisia nimityksiä. Tämä kertoo kylmästä ja samalla ehkä katkeran vihaisesta näkemyksestä vihollisesta. Häyhän ”Sotamuistoja” on hänen henkilökohtainen tekstinsä talvisodasta hänen muistinsa tueksi. Siinä on tiiviissä muodossa hänen sotakokemuksensa.
|
|---|
