| Summary: | Tiivistelmä. Lastentarhanopettajan työssä olen huomannut, miten erilaiset oppimisympäristöt päiväkoti ja koulu esikoululaisille ovat. Päiväkodissa toteutettu esiopetus muistuttaa toimintakulttuuriltaan pitkälti kodinomaista oppimisympäristöä. Koululla järjestetty esiopetus on usein hyvin lähellä koulun arkea, jolloin oppilas oppii koulun tavoille jo esikouluvuotensa aikana. Ensimmäisen luokan oppilaat tulevat siis hyvin erilaisista oppimisympäristöistä, eikä luokassa ole välttämättä tuttuja kavereita. Lisäksi luokka pysyy usein samana koko alakoulun ajan. Sen vuoksi ryhmäytymisen merkitys on erittäin suuri. Hyvin toimivassa ryhmässä oppilailla on hyvä ja turvallinen olo, jolloin myös oppimisesta tulee helpompaa. Vähitellen luokan ryhmäytyessä kasvaa me-henki, jolloin oppilaat kokevat kuuluvansa omaan luokkaansa.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten peruskoulun ensimmäinen luokka ryhmäytyy syyslukukauden aikana ja millaisia ryhmäyttämismenetelmiä luokanopettaja työssään käyttää. Tutkimukseni on etnografinen tutkimus, jossa tutkija pyrkii kuvaamaan yhteisön toimintaa ja sosiaalisia vuorovaikutuksia. Etnografiselle tutkimukselle on tyypillistä pitkäkestoinen aineistonkeruu, jolloin tutkija viettää paljon aikaa tutkittavien kanssa. Klassisen etnografisen tutkimuksen tavoin, yhdistin myös tässä tutkimuksessa havainnoinnit ja haastattelut.
Tutkimuksen aineisto kerättiin syyslukukauden aikana erään alakoulun ensimmäisessä luokassa. Oppilaiden vanhemmilta pyydettiin tutkimusluvat toukokuun 2018 aikana, jolloin pääsin keräämään aineistoa heti ensimmäisenä koulupäivänä elokuussa 2018. Aineisto hankittiin havainnoimalla luokkaa sekä opettajaa kokonaisten koulupäivien ajan. Tämän lisäksi haastattelin oppilaat lyhyesti heti, kun olimme tulleet hieman tutuiksi. Yksityiskohtaisemmat kyselyhaastattelut tein oppilaille syys-lokakuun aikana sekä myöhemmin uudelleen marraskuun viimeisellä viikolla. Kyselyhaastattelujen avulla sain tarkempaa tietoa oppilaiden kaverisuhteista sekä niiden syntymisestä syyslukukauden aikana.
Tutkimustulokset osoittivat, että luokanopettajalla on suuri merkitys luokkansa ryhmäyttämisessä. Opettajan käyttämiä ryhmäyttämismenetelmiä olivat muun muassa koulun tilojen esittely heti ensimmäisenä päivänä, erilaiset ryhmäyttämisleikit, pulpettipaikkojen vaihtaminen säännöllisesti ja välituntikaverin huolehtiminen kaikille. Luokanopettaja oli oikeudenmukainen ja turvallinen aikuinen oppilaille. Turvallisuuden tunnetta lisäsi luokassa opettajan johdonmukaisuus ja selkeät rutiinit, esimerkiksi koulupäivän aloitus aina samalla tavalla.
Luokan oppilaat olivat käyneet esikoulun kolmessa eri paikassa, osa päiväkodin ja osa koulun esikoulussa. Ensimmäisen luokan alkaessa kaksi oppilasta kertoi, ettei heillä ollut ketään tuttua luokassa. Luokka ryhmäytyi hyvin syyslukukauden aikana ja oppilaiden väliset kaverisuhteet lisääntyivät luokassa huomattavasti. Erään oppilaan kohdalla ryhmäytymistä hidasti selkeästi kielimuuri. Hän kertoi, että hänellä on luokassa yli viisi kaveria, mutta ei osannut nimetä heistä yhtään. Kyseinen oppilas kertoi usein olleensa välitunnilla yksin.
|
|---|
