| Summary: | Tiivistelmä. Lapselle lukeminen on ollut säännöllisin väliajoin sekä median että tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Yhdessä lukemista onkin tarkasteltu kautta aikojen monesta eri näkökulmasta. Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään aikuisen ja lapsen yhteisten lukuhetkien yhteyttä lapsen kielelliseen kehitykseen. Tutkielman tavoitteena on pohtia, kuinka yhdessä lukeminen tukee lapsen kielellistä kehitystä sekä tarkastella erilaisten lukuhetkiin yhteydessä olevien tekijöiden vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Tutkimus on rajattu koskemaan alle kouluikäisiä lapsia.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa on hyödynnetty sekä kotimaisia että kansainvälisiä tietokantoja. Käytettäväksi tutkimusaineistoksi on pyritty valitsemaan mahdollisimman relevantteja ja ajantasaisia lähteitä sekä tutkimusaihetta käsitteleviä klassikkotutkimuksia, joihin vertaisarvioiduissa artikkeleissa viitataan vielä tänäkin päivänä yleisesti.
Kirjallisuuden ja aihetta koskevien tutkimusten perusteella yhteisten lukuhetkien voidaan sanoa tukevan lasten kielellisiä taitoja monipuolisesti. Yhdessä lukemisen on havaittu muun muassa rikastuttavan lapsen sanavarastoa, tukevan kielellisen tietoisuuden ja kuullun ymmärtämisen taitojen kehittymistä sekä edistävän lapsen lukutaitoon liittyviä valmiuksia (mm. Bus, van Ijzendoorn & Pellegrini, 1995; Lerkkanen, 2006). Tutkimusten mukaan tiettyjen tekijöiden, kuten lukutyylin sekä kodin ja varhaiskasvatuksen lukuympäristöjen huomioiminen voi auttaa aikuista tukemaan lasten kielellistä kehitystä yhteisillä lukuhetkillä (Laakso, Poikkeus & Torppa, 2011; Merisuo-Storm, 2010). Yhteisten lukuhetkien on huomattu edistävän myös lapsen kiinnostusta lukemista kohtaan (Nurmilaakso & Välimäki, 2011). Parhaimmillaan yhteisen lukemisen tilanne onkin vuorovaikutusta, joka sisältää yhteistä pohdintaa ja keskustelua aikuisen ja lapsen välillä.
|
|---|
