Oulun yliopiston tutkijoiden näkemyksiä suomesta tieteen kielenä

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tutkin Oulun yliopiston tutkijoiden näkemyksiä suomesta tieteen kielenä. Selvitän, millaisia näkemyksiä tutkijoilla on suomen kielestä tieteellisen koulutuksen kielenä, tieteellisten julkaisujen kielenä ja tieteen kielenä yleensä. Lisäksi otan selvää, onko näke...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Karjula, S. (Soila)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2019
Online Access:http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201909062844
Description
Summary:Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tutkin Oulun yliopiston tutkijoiden näkemyksiä suomesta tieteen kielenä. Selvitän, millaisia näkemyksiä tutkijoilla on suomen kielestä tieteellisen koulutuksen kielenä, tieteellisten julkaisujen kielenä ja tieteen kielenä yleensä. Lisäksi otan selvää, onko näkemyksissä eroja vastaajien edustamien tieteenalojen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Teoreettiselta taustaltaan tutkielma on sosiolingvistiikan ja kielipolitiikan tutkimusalaa. Tutkielmani on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytän analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Analysoitavan aineiston olen kerännyt Oulun yliopiston tutkijoilta verkkokyselyn avulla. Aineisto koostuu 148 Oulun yliopistossa työskentelevän äidinkieleltään suomenkielisen tohtorin vastauksista. Aineistossa on edustettuna kaikki Oulun yliopiston tiedekunnat. Vertailen tutkielmassani luonnontieteiden, teknillisten tieteiden, lääke- ja terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoiden vastauksia. Tutkimustulos on, että Oulun yliopiston tutkijoilla on suomen kielestä tieteen kielenä useita näkemyksiä, mutta ennen kaikkea kieleen suhtaudutaan tiedon siirron välineenä. Tämän lisäksi kuitenkin myös identiteettimerkitykseen kiinnitetään huomiota. Erot näkemyksissä eivät ole yksiselitteisesti selitettävissä vastaajan tieteenalalla, sukupuolella tai iällä. Tieteellisen koulutuksen osalta suomen kieli koetaan tyypillisesti tärkeänä perusopinnoissa. Vastauksissa toistuu näkemys, jonka mukaan suomen kieli ei ole enää yhtä merkityksellinen koulutuksen kieli kuin aikaisemmin. Kokonaan suomen kielestä koulutuksessa ei kuitenkaan pääsääntöisesti olla valmiita luopumaan. Useat vastaajat kannattavat rinnakkaiskielisyyttä. Tieteellisten julkaisujen kielenä suomen kieltä pidetään marginaalisena. Vaikka itse tieteelliset julkaisut kirjoitetaan englanniksi, osa vastaajista huomauttaa myös kielen ja ajattelun yhteydestä ja toteaa, että suomenkielisellä tutkimustyöllä on merkitystä myös tutkijalle itselleen. Erityisesti suomenkielisen julkaisemisen koetaan olevan tärkeää tutkimustulosten viemisessä kentälle. Tiedeviestinnässä suomen kielellä nähdään siis selkeä ja yhteiskunnallisesti merkittävä rooli.