”Itse asiassa haluaisin oppia kaikki maailman kielet, jos se olis mahdollista.”:2-luokkalaisten näkemyksiä vieraiden kielten tarpeellisuudesta sekä luokanopettajan näkemyksiä varhennetusta kieltenopetuksesta

• Main Author: Pelo, A-M. (Aino-Marja)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2019
• Online Access: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906262646

Tiivistelmä. Vieraiden kielten opetus varhentuu ensi syksystä 2019 alkaen, jolloin vieraan kielen opetus alkaa jatkossa ensimmäisellä luokalla. Ajankohtaisesta aiheesta kiinnostuneena tutkija halusi tuoda lasten kokemuksia esiin tutkimalla lasten näkemyksiä vieraiden kielten tarpeellisuudesta. Samalla tutkija halusi tuoda kentältä myös opettajan kokemuksia julki, minkä vuoksi hän tutki lapsille englantia opettaneen luokanopettajan näkemyksiä varhennetusta kieltenopetuksesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään vieraan kielen oppimista ja opettamista. Tutkimuksessa avataan myös motivaation käsitettä, sillä se on olennainen osa oppimista. Teoria pohjautuu aiempiin tutkimuksiin ja muihin tieteellisiin julkaisuihin. Empiirisessä osiossa kuvaillaan tutkimuksen toteuttamista, esitellään aineistosta saadut tulokset ja pohditaan niitä hankitun teorian valossa. Koska tällä tutkimuksella pyrittiin kuvailemaan ja ymmärtämään ilmiötä, tutkimus toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tämän tutkimuksen perusteella oppilaat kokivat kielenopiskelun tarpeelliseksi. Heillä oli omakohtaista kokemusta vieraista kielistä, minkä seurauksena vieraat kielet olivat heille tuttuja jo ennen vieraan kielen opetuksen alkamista. Englannin opetus tuki oppilaiden iloa ja innostusta, minkä seurauksena oppilaiden motivaatio kieltenopiskeluun oli erittäin korkea. Oppilaat halusivat opiskella kieliä myös jatkossa, sillä he kokivat tarvitsevansa niitä tulevaisuudessa muun muassa matkustellessa ja töitä tehdessä. Opettaja näki kieltenopetuksen varhentamisen pääosin positiivisena ja tarpeellisena. Leikillinen kielenopetus, oppivainen ikä ja korkea motivaatio olivat huomattavia etuja. Opettaja nosti esiin myös huolia. Kielenopiskelun alkamisajankohta koko kouluelämän alkamisen ohella teettää työtä oppilaalle. Lisäksi opettaja arveli lukemaan opettelun häiritsevän englannin kielen ääntämisen oppimista. Huolta herätti myös opettajan vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä kielenopetuksen vaikutus muiden oppiaineiden järjestämiseen.