Conversation analytic study of non-straightforward answers in political debates:“First of all, I have to say, as a businessman, I get along with everybody”

• Main Author: Eilola, E. (Eeli)
• Format: Dissertation
• Language: English
• Published: University of Oulu 2019
• Online Access: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905302280

Abstract. This thesis is a study of two different political debates which took place before the United States presidential election of 2016: a Republican debate that took place in South Carolina and a Democratic debate that took place in Nevada. The aim of this study was to discover how well/well, first of all/first of all-prefaced responses are used during the debates. The method used in this study was Conversation Analysis that has been used before when analyzing institutional settings as a debate is. During the initial phase of the research it was quickly discovered that there were three main subsets of well/well, first of all/first of all-prefaced responses which were named as follows: the addition (giving additional information before answering a question), ‘not answering the question’ or NATQ, and ‘commenting on a prior question’ or CPQ. All the subsets represented different non-straightforward responses and they were analyzed individually. Three types of features were observed when looking at the responses of each subset: is the response straightforward, is the response pair-conforming (does the response have the excepted form) and is the response sufficient. It was revealed that none of the subsets were systematically similar in their form throughout the debates. However, multiple convergent features were discovered. Additions were either used as a circumbendibus back to the original topic, a diversion that enables avoiding the question, or an additional information that amplifies the following statement. When the debaters performed a NATQ they either first spoke topically and moved on to a different subject, answered a different question and moved to a different subject, or blatantly skipped the question in its entirety. The third subset CPQ was used when the debaters really wanted to comment on something before giving an elaborative answer. They usually gave a brief answer, commented on a prior question and moved back to the original question to elaborate their short answer. However, there was a case where this exact form did not occur, thus, the form is only the most common form that occurs. In addition to the findings on the verbal aspect of well/well, first of all/first of all-prefaced answers, it was revealed that topic shifts are often accompanied by different sorts of gesticulation. The debaters often performed for example beat gestures, pointing gestures or shifted their gaze during the shifts. This study could not go deep into the details of why this happened, but it would be an interesting topic for future research.Tiivistelmä. Tässä gradussa tarkastellaan kahta poliittista debattia ennen vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Ensimmäinen debateista käytiin demokraattiehdokkaiden välillä Nevadassa ja toinen republikaaniehdokkaiden välillä Etelä-Carolinassa. Tämän gradun tavoitteena oli saada selville, miten well/well, first of all/first of all-alkuisia vastauksia hyödynnettiin debattien aikana. Metodina gradussa on käytetty keskusteluanalyysia, jota on käytetty ennenkin institutionaalisien vuorovaikutustilanteiden, joihin debatitkin kuuluvat, tutkimiseen. Tutkielman alkuvaiheessa aineistoa tutkiessa selvisi pian, että vastaustyypit on helppo jakaa kolmeen seuraavanlaiseen alakategoriaan: lisäys (lisäinformaation antamista ennen varsinaiseen kysymykseen vastaamista), kysymykseen vastaamatta jättäminen ja aiemmin esitetyn kysymyksen kommentoiminen. Kaikki alakategoriat edustivat erilaisia epäsuoria vastaustapoja kysymyksiin, ja jokainen kategoria täten analysoitiin erikseen. Alakategorioita tarkastellessa kiinnitettiin huomiota kolmeen eri ominaisuuteen: onko vastaus epäsuora, onko vastaus oletetun vastaustyypin mukainen ja onko vastaus riittävän laaja. Työn edetessä paljastui, ettei yksikään alakategoria ollut muodoltaan täysin yhteneväinen kaikissa esiintyneissä tapauksissa. Yhteisiä piirteitä kuitenkin löytyi siitä huolimatta. Lisäys-vastauksia käytettiin joko ketunlenkkeinä alkuperäiseen aiheeseen, harhautuksena jonka avulla onnistuttiin välttämään kysymykseen vastaaminen, tai sellaisen lisäinformaation antamisena, joka tuki tulevaa vastausta kysymykseen. Kun osallistujat jättivät vastaamatta kysymykseen, he joko vastasivat puhumalla yleisesti ja siirtyivät toiseen aiheeseen, vastasivat aivan eri kysymykseen ja siirtyivät eri aiheeseen, tai jättivät häikäilemättä vastaamatta koko kysymykseen. Aiempaa kysymystä kommentoitiin silloin, kun osallistuja halusi kommentoida jotain aiempaa kysymystä ennen kuin vastaisivat kysymykseen. Yleensä osallistuja antoi lyhyen vastauksen alkuperäiseen kysymykseen, sitten kommentoivat toista kysymystä ja lopulta palasivat tarkentamaan lyhyttä vastaustaan alkuperäiseen kysymykseen. Kuitenkin aineistosta löytyi esimerkki, jossa juuri tämä vastauksen muoto ei toistunut, joten edellä mainittu muoto on se yleisin eikä suinkaan sääntö. Verbaaliseen puoleen kuuluvien löydösten lisäksi paljastui, että puheenaiheen vaihdoksien aikana osallistujat hyödynsivät paljon visuospatiaalisia keinoja. Osallistujat esimerkiksi tekivät lyöntiliikkeitä, osoittivat ja siirsivät katsettaan näiden puheenaiheen vaihdoksien aikana. Tutkielmassa ei syvennytty ilmiöön sen enempää, mutta se voisi olla hyvä aihe tuleville tutkimuksille.