| Summary: | Tiivistelmä. Kandidaatintyö on yhteisprojekti, joka yhdistää yhdyskuntasuunnittelun asemakaavakurssin, nykyarkkitehtuurin asuntosuunnittelukurssin ja rakennusopin kurssin. Kandidaatintyöni keskittyy asuntosuunnittelun osa-alueeseen.
Asemakaavasuunnittelun kurssi sijoittui Rovaniemelle Erottajan alueelle, joka yhdistää Rovaniemen kaupunkialuetta ja juna-asemaa. Alueella sijaitsee nykyinen kauppatori, linja-autoasema ja julkisia rakennuksia. Kurssilla ryhmätyönä toteutetussa aluesuunnitelmassamme korostuu vanhan rakennuskannan osittainen säilyttäminen sekä uusien asuinkerrostalokortteleiden yhdistyminen uuteen aluetta halkovaan viheralueeseen. Kerrostalokortteleissa parkkeeraus on järjestetty maanalaiseen parkkihalliin, joka poistaa maanpäälliset suuret ankeat parkkialueet. Aluesuunnitelmassamme on otettu huomioon selkeät ja viihtyisät kulkuyhteydet juna-asemalta keskustaan bulevardimaisen Lapinkävijäntien ja alueen virkistyspaikkana toimivan viheralueen läpi.
Asuntosuunnittelun vaiheessa syvennyimme yhteen asemakaava-alueelle sijoittuvaan kerrostaloon. Valitsemani kerrostalo sijoittuu suunnittelemamme uuden viheralueen välittömään läheisyyteen. Kerrostalosta avautuu näkymät pohjoisen puolelle puistoon päin ja etelän puolelle sisäpihalle päin. Halusin jatkaa puiston vehreyttä sisäpihan puolelle, sen kuitenkin rajautuessa omaksi, yksityiseksi tilaksi. Corten-teräksiset istutusaltaat jakavat omaa tilaa pihan toiminnoille, jotka on suunnattu kaikenikäisille. Ensimmäisen kerroksen asunnoille muodostuu sisäpihan puolelle omat pihat. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu kaksi esteettömästi mitoitettua inva-asuntoa sekä kaksioita ja yksiöitä. Muissa asuinkerroksissa on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neliöitä, joissa kaikissa on oma isompi kalustettava parveke tai ranskalainen parveke. Suurimmista asunnoista avautuu näkymiä kahteen ilmansuuntaan. Ylimpään eli neljänteen kerrokseen sijoittuu asuntojen lisäksi yhteiskäytössä olevat saunatilat, kerhotilat ja kattopuutarha etelään päin. Asuntojen ja yhteistilojen mitoituksessa olen pyrkinyt luomaan viihtyisää asuinympäristöä nykyrakennusmääräysten puitteissa.
Asuinkerrostaloni on puurakenteinen. Seinissä kantavana rakenteena on CLT eli ristiinliimattu puu ja kevyet väliseinät ovat puurankaisia. Väli- ja yläpohjien rakenne on palkkivahvisteinen CLT-laatta. Puukerrostaloon yhdistyy luontevasti harmaaksi kuulto- ja palonsuojakäsitelty pystysuuntainen puujulkisivuverhous. Vahvana näkyvään puuverhoukseen olen yhdistänyt kontrastina mustat alumiiniset pinnakaiteet parvekkeisiin ja mustat alumiinikarmiset ikkunat. Pihan corten-teräksinen istutusallas näkyy myös ensimmäisen kerroksen asuntojen pihan rajaajana. Korkeat ikkunat luovat julkisivuun vertikaalista linjaa ja antavat asuntoihin runsaasti valoa. Parvekkeet antavat julkisivupintaan erilaisia syvyyssuhteita ja antavat asunnoille lisäarvoa suurine lasiliukuovineen. Katon polveileva linja rikkoo rakennuksen muuten rationaalista muotoa ja antaa ylimmän kerroksen asunnoille mielenkiintoisia huonetiloja kaltevan katon ansiosta.
Rakennusopin vaiheessa syvennyimme kerrostalon rakenteelliseen toimivuuteen. Suurin tutkinnan alue työssäni oli toimivat räystäät ja polveilevan katon vedenpoisto. Kattojen taitekohtiin suunnittelin keskeltä kallistetun vedenpoiston lautojen, vanerin ja bitumikermin avulla. Tutkin työssäni sisäänkäyntikatoksen liittymisen rakennukseen ja maanalaisen parkin yhdistymisen pihaan ja kellariin. Suunnittelin detaljit kahdesta parvekkeesta kaide-, parvekelasitus-, seinä-, katto- ja välipohjaliittymineen. Tutkin parvekkeiden kohdalla myös ikkuna- ja oviliittymät sekä räystäsdetaljit. Parvekkeiden materiaaleissa jatkuu julkisivun puuverhous ja CLT-rakenne. Asuntojen sisäpinnoissa palomääräykset huomioiden on jätetty osa CLT-rakennetta näkyviin seinissä, mikä luo asunnoille persoonallisen sisätilan.
|
|---|
