Asuinkerrostalo Rovaniemelle

• Main Author: Toivola, K. (Kimi)
• Format: Others
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2019
• Online Access: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905181843

Tiivistelmä. Kandidaatintyönäni suunnittelin asuinkerrostalon Rovaniemelle. Työssä yhdistyy kolme yhteisprojektin kurssia: asemakaavasuunnittelu, asuntosuunnittelu sekä kerrostalosuunnittelu, joista kandidaatintyökseni olen valinnut kerrostalosuunnittelun, ja täten sitä esityksessäni painottanut. Suunnittelu alkoi asemakaavasuunnittelun kurssilla, jossa tehtävänä oli laatia asemakaavan muutos Rovaniemelle 3. kaupunginosan Erottajan alueelle. Työ toteutettiin ryhmätyönä: omaan ryhmääni kuului Jalmari Kaakinen, Konsta Perttola sekä Seppo Väyrynen. Käsittelimme suunnittelualuetta säilyttävällä otteella: säilytimme rakennuksia ja toimintoja, jotka nykyisellään koimme toimiviksi. Suojeltu vanha linja-autoasemarakennus sai uuden käyttötarkoituksen nuorisokeskuksena ja siihen liittyi uusi aktiviteettipuisto. Läheisen kulttuuritalo Korundin välittömään läheisyyteen sijoitimme uuden, julkisen Revontulikeskuksen ja tämän viereen hotellin palvelemaan sekä suunnittelu- että keskusta-aluetta. Suunnittelualueelle tulee lisäksi kaksi suurta, n. 20 000 kem² kokoista asuinkorttelia. Asuntosuunnittelun kurssilla valitsin asemakaavasuunnitelman eteläisemmän asuinkorttelin ja tarkemmin Lapinkävijäntien ja Postikadun kulmaan jäävän rakennuksen jatkotyöstöä varten. Rakennuksessa on neljä- ja kuusikerroksiset osat. Minulle tärkeää oli saada rakennukseen monipuolisia yhteiskäyttötiloja, kuten kerhohuone, kuntosali, verstas sekä talosauna. Näitä sijoitin sisääntulo- ja kellarikerroksiin, talosaunan ylimpään kerrokseen. Kerrostalossa on 41 asuntoa, kooltaan yksiöstä neliöön, mukaan lukien yhden liikuntaesteiselle suunnitellun asunnon. Asuntosuunnittelussa minulle tärkeitä asioita olivat suuret, sisäänvedetyt parvekkeet, jotka toimivat olohuoneen jatkeena; sekä keittiön ja olohuoneen muodostama, yhtenäinen tila. Julkisivuissa ajatukseni oli, että rakennuksella on julkisempi kadun puoli sekä intiimimpi pihan puoli. Tämä näkyy materiaalivalinnoissa: Kadun puolen seinät ovat valkoista hiertorappausta, pihan puolen seinät pystysuuntaista lehtikuusipanelointia. Parvekkeen seinäpinnat ovat myös lehtikuusipaneloituja. Vesikattomateriaali on musta, konesaumattu peltikate. Kerrostalosuunnittelun kurssilla ensimmäinen tärkeä valinta oli runkojärjestelmän päättäminen. Päädyin tekemään kerrostaloni käyttäen ristiinlaminoituja massiivipuulevyjä, eli CLT:tä, sillä Suomessa on rakennettu vasta niukasti puurunkoisia kerrostaloja, mutta uskon sen olevan yleistymään päin jo lähitulevaisuudessa. Käytin CLT:tä runkomateriaalina sekä seinissä että laatoissa. Kantavissa seinissä on käytetty 120 mm paksua CLT-levyä, ei-kantavissa seinissä 80 mm paksua. Huoneistojen väliset seinät koostuvat kahdesta CLT-levystä, joiden välissä on 50 mm eristekerros mm. ääneneristyksenä. Huoneistojen sisäiset kevyet väliseinät ovat teräsrankaisia levyseiniä. Välipohjissa on käytetty 100 mm paksua CLT-levyä, jota on vahvistettu levyn alapuolelta 260 mm viilupuupalkeilla. Tällä rakenteella päästään hieman yli 7 metrin jänneväleihin, joten paria tapausta lukuun ottamatta ei tarvita asuntojen sisäisiä kantavia rakenteita. Yläpohjassa tämä rakenne on käänteisenä, jolloin eristekerros voi alkaa jo palkkien kohdalta. Porrashuoneen sekä parvekkeiden välipohjien CLT-levyt ovat ilman palkkivahvennusta. Parvekkeiden välipohjiin tarvittiin järeä, 280 mm paksu CLT-levy. Kellareiden seinät, alapohja sekä kellarin ja 1. kerroksen ovat toteutettu betonisina. CLT-levyjä on palomääräyksien puitteissa hyödynnetty myös sisäpuolen pintamateriaalina: jokaisesta asunnosta valikoin yhden seinän olohuoneesta, jossa ei ole kipsilevyverhousta, vaan paljas CLT muodostaa valmiin seinäpinnan. Myös parvekelaattojen alapinta on jätetty verhoilematta, joten CLT toimii parvekkeiden kattopintana. Puutalon mielikuvaa on pyritty korostamaan myös erilaisissa detaljeissa, joita on piirretty mm. räystäistä, sokkelista, parvekkeesta, ranskalaisesta parvekkeesta, sisäänkäynnistä sekä joistain ikkunoista. Detaljeissa pyrin niukkaan yksinkertaisuuteen, toiminnalliseen varmuuteen ja osin käsin rakentamiseen: hyvä esimerkki on ranskalaisen parvekkeen kaide. Kokonaisuudessaan pyrin ratkaisemaan puukerrostaloon kohdistuvat vaatimukset unohtamatta tarkkaan harkittua detaljointia ja laadukkaita, käyttäjilleen suunniteltuja asuntoja.