| Summary: | Abstract. The topic of this thesis is how culture and intercultural communication manifest themselves in today’s business environments. This thesis reflects on the relevancy and accuracy of the prominent intercultural communication theories of Edward T. Hall (1989) and Geert Hofstede (1986; 2010) in the light of the personal experiences of individuals who are currently working in international business environments.
The theories of Hall and Hofstede are regarded by some as the key theories of intercultural communication, which is why these two were chosen as the specific theoretical focus for this thesis. The theories have since received some criticism for taking too many liberties in generalizing entire populations of people based on the perceived prominent aspects of different cultures (e.g. hierarchy of Japanese culture and individualism of American culture).
The research method used in this thesis is analytic autoethnography. This choice of research method not only influences the language used in this thesis but also the structure of the paper. The data of this thesis consists of the personal experiences of myself and three interviewees. These personal experiences are examined in the light of the theories of Hall and Hofstede in an attempt to discover how well the theories reflect the real-life experiences of people working in the business world, and to offer the reader insights into how culture manifests itself in business environments.
The data used in this thesis shows that while the theories can still be considered somewhat relevant in the intercultural business environments of today, the relevancy seems limited to very specific instances. Additionally, it seems that reliance on the theoretical framework for cultures which the theories provide may even hinder actual intercultural communication situations in the business world. The data also shows that other forms of culture — such as organization culture and profession culture — are perhaps more important than national culture in business contexts, something which the theories of Hall and Hofstede do not seem to address adequately.
This thesis does not definitively answer how intercultural communication should be addressed now or in the future. However, this thesis aims to provide the reader with ideas and insights into intercultural communication in real business environments.Tiivistelmä. Tämän opinnäytteen aihe on, kuinka kulttuuri ja interkulttuurinen kommunikaatio ilmentyvät nykypäivän bisnesympäristöissä. Tässä opinnäytteessä tutkitaan, kuinka hyvin Edward T. Hallin (1989) ja Geert Hofsteden (1986; 2010) merkittävät teoriat interkulttuurisesta kommunikaatiosta vastaavat kansainvälisissä bisnesympäristöissä työskentelevien henkilöiden omia kokemuksia.
Aikaisemmassa aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa Hallin ja Hofsteden teorioita interkulttuurisesta kommunikaatiosta pidetään merkittävinä, minkä takia nämä kaksi teoriaa valittiin tämän opinnäytteen fokukseksi. Näitä teorioita on kritisoitu muun muassa siitä, että ne yleistävät liian vapaasti kokonaisia väestöryhmiä näennäisesti erilaisten kulttuuripiirteiden perusteella (esimerkiksi hierarkkisuus Japanissa ja individualismisuus Amerikassa).
Tässä opinnäytteessä käytetty tutkimusmetodi on analyyttinen autoetnografia. Tutkimusmetodin valinta on vaikuttanut tutkimuksessa sekä tutkimuksen kirjoitustyyliin että opinnäytteen rakenteeseen. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu sekä tutkijan omista että kolmen haastateltavan henkilökohtaisista kokemuksista. Näitä henkilökohtaisia kokemuksia tarkastellaan Hallin ja Hofsteden teorioiden avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin nämä teoriat vastaavat aineistossa ilmentyviä tosielämän henkilökohtaisia kokemuksia ja kuinka kulttuuri ilmentyy bisnesympäristöissä.
Aineistosta ilmenee, että vaikka teorioissa esiintyykin yhtäläisyyksiä todellisten henkilökohtaisten kokemuksien kanssa, teorioiden hyödyt rajoittuvat kuitenkin vain tietynlaisiin tilanteisiin. Lisäksi aineistosta ilmenee, että liiallinen tukeutuminen teorioissa esitettyihin kulttuurisiin raameihin voi jopa osoittautua haitalliseksi todellisissa interkulttuurisissa kommunikaatiotilanteissa. Aineistosta käy myös ilmi, että bisneskonteksteissa kulttuurin muut muodot, kuten organisaatiokulttuuri ja ammattikulttuuri, ovat mahdollisesti olennaisempia kuin kansalliskulttuuri, mitä Hallin ja Hofsteden teoriat eivät käsittele tarpeeksi kattavasti.
Tämä opinnäytetyö ei kykene vastaamaan siihen, kuinka interkulttuurista kommunikaatiota pitäisi käsitellä teoreettisesti nyt tai tulevaisuudessa. Työn tavoitteena on kuitenkin tarjota lukijalle ajatuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka interkulttuurinen kommunikaatio toimii kansainvälisissä bisnesympäristöissä.
|
|---|
