Varhaisiän musiikkikasvatus lapsen empatian kehityksen tukena

• Main Author: Kärppä, S. (Sonja)
• Format: Others
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2019
• Online Access: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905071620

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli selvittää, miten varhaisiän musiikkikasvatus tukee lapsen empatian kehittymistä. Empatian ja vuorovaikutustaitojen merkitys on viime aikoina korostunut. Varhaisiän musiikkikasvatus voi olla yksi tärkeä keino lapsen empatian edistämisessä. Vuorovaikutuksellinen musiikkitoiminta voi kehittää lapsen empatiaa luontevalla tavalla, sillä musiikki on universaali kieli, joka on luonteeltaan sosiaalista. Musiikki on yhteisöllisyyteen tähtäävää toimintaa, joka yhdistää ihmisiä heidän taustoistaan riippumatta. Lapsen ei tarvitse osata viestiä sanallisesti voidakseen kokea empatiaa. Musiikkia empatian kielenä tulisi korostaa yhä enemmän ja musiikin ja empatian yhteyttä olisi syytä tutkia lisää. Tutkielmassani määrittelin keskeiset käsitteet, jotka ovat empatia ja varhaisiän musiikkikasvatus. Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykseni oli seuraava: Miten varhaisiän musiikkikasvatus tukee lapsen empatian kehittymistä? Tutkimus osoitti, että varhaisiän musiikkikasvatuksella on tärkeä rooli lapsen empatian kehittymisessä. Aiempi tutkimus osoittaa, että musiikki ja empatia ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja lapsen empatia voi kehittyä jo lyhyen musiikkijakson aikana. Jotta tuloksista saadaan pysyviä sekä saadaan ne ulottumaan myös musiikillisen kontekstin ulkopuolelle, varhaisiän musiikkikasvatuksen tulisi olla hyvin suunniteltua, pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Musiikkitoiminnan tulisi olla vuorovaikutteista, toiminnallista sekä leikinomaista ja sisältää kosketusta ja läheisyyttä. Monipuolinen musiikkitoiminta sisältää yhteismusisointia, laululeikkejä, musiikin kuuntelua sekä vuorovaikutteista keskustelua. Lapsella tulisi olla mahdollisuus myös luovaan musisointiin.