Kandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää kirjallisuuskatsauksen muodossa kandidainfektioiden piirteitä ja hoitoa sekä esitellä perustason tiedot ja analyysit uudesta kandidemia-aineistosta, joka on kerätty retrospektiivisesti 10 vuoden aikana Oulun yliopistollisesta sairaalassa h...

Full description

Bibliographic Details
Main Author:	Köykkä, H. (Hannu)
Format:	Dissertation
Language:	Finnish
Published:	University of Oulu 2019
Online Access:	http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903161335

id	ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-201903161335
record_format	oai_dc
spelling	ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-2019031613352019-03-26T09:31:10ZKandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017Köykkä, H. (Hannu)info:eu-repo/semantics/openAccess© Hannu Köykkä, 2019Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää kirjallisuuskatsauksen muodossa kandidainfektioiden piirteitä ja hoitoa sekä esitellä perustason tiedot ja analyysit uudesta kandidemia-aineistosta, joka on kerätty retrospektiivisesti 10 vuoden aikana Oulun yliopistollisesta sairaalassa hoidetuista kandidemiapotilaista. Ihmisen limakalvoilla ja iholla elää useita elimistön normaaliflooraan kuuluvia hiivasienilajeja. Selkeästi yleisin patogeeni normaaliflooran hiivoista on Candida albicans. Kandidalajit aiheuttavat elimistössä erittäin yleisten pinnallisten ihon ja limakalvojen paikallisinfektioiden lisäksi vaikeita henkeä uhkaavia systeemisiä infektioita immunovajavuuden tai luonnollisen infektioesteen vaurion yhteydessä. Systeemisiin kandidainfektioihin voi liittyä sydämen endokardiumin tai silmän kandidainfektio. Systeemisille kandidainfektioille altistavat elimistön puolustusrajapintojen rikkoutuminen (esimerkiksi hoitotoimenpiteenä ihon läpi suoneen asetettu keskuslaskimokatetri) ja elimistön puolustussolujen häiriöt. Invasiivisen kandidaasin hoitoperiaatteisiin kuuluvat yleisesti tehokas lääkehoidon aloitus, infektion syyn selvitys ja korjaaminen, hoitotuloksen varmistaminen riittävällä lääkehoidon kestolla ja sieninäyttein, infektion leviämisen selvittelyt erityisesti silmien, virtsateiden, luuston, vierasesineiden, endokardiumin sekä keskushermoston suhteen. Vuosina 2008–2017 Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin 271 kandidemiapotilasta. Noin neljäsosalla kandidemiapotilaista oli retrospektiivisessä tutkimuksessa tunnistettu immunovajavuus. Hoitava lääkäri osasi epäillä kandidemiaa huonosti veriviljelynäytteiden yhteydessä, sillä vain noin kolmasosalla sienilääkitys oli aloitettu näytteiden otosta puolen vuorokauden kuluessa. Lääkehoito aloitettiin flukonatsolilla 46,5%:ssa tapauksia ja 64% flukonatsolilla aloitutetuista lääkehoidoista vaihdettiin myöhemmin ekinokandiiniksi. Ekinokandiinialoituksista 43% vaihdettiin myöhemmin flukonatsoliksi. Yksikään kandidalaji ei vaikuta olevan yhteydessä pidentyneeseen tai lyhentyneeseen sienilääkityksen aloitusviiveeseen. Suositeltu silmätutkimus toteutuu huonosti OYS:n kandidemiapotilailla, 56,2% kandidemiapotilaista jäi ilman silmätutkimusta. Silmäkandidaasia esiintyi runsaasti, 27,4%:lla kandidemiapotilaista oli silmäkandidaasi. Sydämen kaikututkimus toteutui paremmin kuin silmätutkimus, 23,2% jäi ilman sydämen kaikututkimusta. Kandidaendokardiitti ei vaikuta olevan merkittävässä yhteydessä silmäkandidaasin syntyyn oululaisessa aineistossa, aineistossa ei ollut yhtäkään tapausta, jossa nämä kaksi kandidemian komplikaatiota olisivat olleet yhdessä mukana.University of Oulu2019-03-15info:eu-repo/semantics/masterThesisinfo:eu-repo/semantics/publishedVersionapplication/pdfhttp://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903161335fin
collection	NDLTD
language	Finnish
format	Dissertation
sources	NDLTD
description	Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää kirjallisuuskatsauksen muodossa kandidainfektioiden piirteitä ja hoitoa sekä esitellä perustason tiedot ja analyysit uudesta kandidemia-aineistosta, joka on kerätty retrospektiivisesti 10 vuoden aikana Oulun yliopistollisesta sairaalassa hoidetuista kandidemiapotilaista. Ihmisen limakalvoilla ja iholla elää useita elimistön normaaliflooraan kuuluvia hiivasienilajeja. Selkeästi yleisin patogeeni normaaliflooran hiivoista on Candida albicans. Kandidalajit aiheuttavat elimistössä erittäin yleisten pinnallisten ihon ja limakalvojen paikallisinfektioiden lisäksi vaikeita henkeä uhkaavia systeemisiä infektioita immunovajavuuden tai luonnollisen infektioesteen vaurion yhteydessä. Systeemisiin kandidainfektioihin voi liittyä sydämen endokardiumin tai silmän kandidainfektio. Systeemisille kandidainfektioille altistavat elimistön puolustusrajapintojen rikkoutuminen (esimerkiksi hoitotoimenpiteenä ihon läpi suoneen asetettu keskuslaskimokatetri) ja elimistön puolustussolujen häiriöt. Invasiivisen kandidaasin hoitoperiaatteisiin kuuluvat yleisesti tehokas lääkehoidon aloitus, infektion syyn selvitys ja korjaaminen, hoitotuloksen varmistaminen riittävällä lääkehoidon kestolla ja sieninäyttein, infektion leviämisen selvittelyt erityisesti silmien, virtsateiden, luuston, vierasesineiden, endokardiumin sekä keskushermoston suhteen. Vuosina 2008–2017 Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin 271 kandidemiapotilasta. Noin neljäsosalla kandidemiapotilaista oli retrospektiivisessä tutkimuksessa tunnistettu immunovajavuus. Hoitava lääkäri osasi epäillä kandidemiaa huonosti veriviljelynäytteiden yhteydessä, sillä vain noin kolmasosalla sienilääkitys oli aloitettu näytteiden otosta puolen vuorokauden kuluessa. Lääkehoito aloitettiin flukonatsolilla 46,5%:ssa tapauksia ja 64% flukonatsolilla aloitutetuista lääkehoidoista vaihdettiin myöhemmin ekinokandiiniksi. Ekinokandiinialoituksista 43% vaihdettiin myöhemmin flukonatsoliksi. Yksikään kandidalaji ei vaikuta olevan yhteydessä pidentyneeseen tai lyhentyneeseen sienilääkityksen aloitusviiveeseen. Suositeltu silmätutkimus toteutuu huonosti OYS:n kandidemiapotilailla, 56,2% kandidemiapotilaista jäi ilman silmätutkimusta. Silmäkandidaasia esiintyi runsaasti, 27,4%:lla kandidemiapotilaista oli silmäkandidaasi. Sydämen kaikututkimus toteutui paremmin kuin silmätutkimus, 23,2% jäi ilman sydämen kaikututkimusta. Kandidaendokardiitti ei vaikuta olevan merkittävässä yhteydessä silmäkandidaasin syntyyn oululaisessa aineistossa, aineistossa ei ollut yhtäkään tapausta, jossa nämä kaksi kandidemian komplikaatiota olisivat olleet yhdessä mukana.
author	Köykkä, H. (Hannu)
spellingShingle	Köykkä, H. (Hannu) Kandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017
author_facet	Köykkä, H. (Hannu)
author_sort	Köykkä, H. (Hannu)
title	Kandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017
title_short	Kandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017
title_full	Kandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017
title_fullStr	Kandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017
title_full_unstemmed	Kandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017
title_sort	kandidemiat oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017
publisher	University of Oulu
publishDate	2019
url	http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903161335
work_keys_str_mv	AT koykkahhannu kandidemiatoulunyliopistollisessasairaalassa20082017
_version_	1719006903700291584

Kandidemiat Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017

Similar Items