Opettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:Oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939
Tiivistelmä. Tutkimuksessani selvitin oululaisten kansakoulunopettajien tekemiä opintomatkoja vuosina 1875–1939. Pääaineistonani käytin Oulun kaupungin kansakoulujen arkistoja. Näiden lisäksi käytin lähteenä myös Oulun kaupungin kunnalliskertomuksia ja Suomen yleisten kansakoulukokousten pöytäkirjoj...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Dissertation |
Language: | Finnish |
Published: |
University of Oulu
2019
|
Online Access: | http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903071294 |
id |
ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-201903071294 |
---|---|
record_format |
oai_dc |
spelling |
ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-2019030712942019-03-22T04:00:59ZOpettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:Oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939Hiltula, T. (Teemu)info:eu-repo/semantics/openAccess© Teemu Hiltula, 2019Tiivistelmä. Tutkimuksessani selvitin oululaisten kansakoulunopettajien tekemiä opintomatkoja vuosina 1875–1939. Pääaineistonani käytin Oulun kaupungin kansakoulujen arkistoja. Näiden lisäksi käytin lähteenä myös Oulun kaupungin kunnalliskertomuksia ja Suomen yleisten kansakoulukokousten pöytäkirjoja. Opintomatkoista tarkastelin niiden kohteita, syitä ja lukumääriä. Lisäksi tarkastelin tutkimuksessani matkoilta tehtyjä matkakertomuksia ja niiden sisältöä sekä kuinka niitä hyödynnettiin Oulun kansakoululaitoksen kehittämisessä. Opintomatkat olivat yksi keskeisistä keinoista kehittää kansakoululaitosta, joten matkojen tutkiminen oli Oulun paikallishistorian ja Suomen koulutushistorian kannalta tärkeää. Tutkimukseni arvoa nostaa myös se, että aiempaa tutkimusta kansakoulunopettajien opintomatkoista on tehty vähän ja kotimaan opintomatkoista tutkimusta ei ole tehty näin kattavasti. Tutkimusmetodina olen käyttänyt sekä määrällistä että laadullista analyysia yhdistävää menetelmää. Määrällistä analyysia käytin opintomatkojen tilastoinnissa ja lukujen analysoimisessa. Laadullista analyysia käytin matkakertomusten sisältöjen tarkastelussa. Oulun kaupungin kansakoulunopettajat tekivät vuosina 1875–1939 yhteensä 415 opintomatkaa Suomessa ja ulkomailla. Matkoista 182 tehtiin erilaisiin kokouksiin, 119 matkaa tehtiin kouluoloihin ja 110 matkaa tehtiin erilaisille kursseille. Kokousmatkoja tehtiin paljon 1900-luvulle asti, mutta sen jälkeen niiden suosio laski. Kuuntelumatkojen tekeminen nousi rajusti 1920-luvulla, kun vuosikymmenen aikana tehtiin peräti 78 matkaa. Kurssimatkojen huippu oli 1890-luvulta 1920-luvulle asti. Matkojen syiden muutoksiin vaikuttivat muun muassa Suomen kouluylihallituksen voimakas tuki kuuntelumatkojen tekoon, opettajien pohjakoulutuksen paraneminen ja oppivelvollisuuslain tuomat velvoitteet. Kotimaassa oululaiset vierailivat 490:ssä eri kohteessa ja ulkomailla 33:ssa. Yhden opintomatkan aikana vierailtiin yleensä useammassa paikassa. Ulkomaille matkustettiin Oulusta todella vähän verrattuna muihin kaupunkeihin. Ulkomaisia vaikutteita saatiin, kun vierailtiin kotimaan suuremmissa kaupungeissa. Matkakertomusten havainnot painottuivat oppiaineiden työtapoihin ja opetusmetodeihin sekä muiden kaupunkien koulutiloihin ja -välineisiin. Kertomuksissa korostuu oululaisten kiinnostus erityisopetukseen ja sen järjestämiseen. Oululaisten matkakertomukset pyrkivät olemaan informatiivisia ja sisältämään kehitysideoita kouluille, joita myös toteutettiin. Oululaisten tekemät havainnot ovat sidoksissa Suomen ja Oulun kansakoululaitoksen muutoksiin ja kehityskohteisiin.University of Oulu2019-03-06info:eu-repo/semantics/masterThesisinfo:eu-repo/semantics/publishedVersionapplication/pdfhttp://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903071294fin |
collection |
NDLTD |
language |
Finnish |
format |
Dissertation |
sources |
NDLTD |
description |
Tiivistelmä. Tutkimuksessani selvitin oululaisten kansakoulunopettajien tekemiä opintomatkoja vuosina 1875–1939. Pääaineistonani käytin Oulun kaupungin kansakoulujen arkistoja. Näiden lisäksi käytin lähteenä myös Oulun kaupungin kunnalliskertomuksia ja Suomen yleisten kansakoulukokousten pöytäkirjoja. Opintomatkoista tarkastelin niiden kohteita, syitä ja lukumääriä. Lisäksi tarkastelin tutkimuksessani matkoilta tehtyjä matkakertomuksia ja niiden sisältöä sekä kuinka niitä hyödynnettiin Oulun kansakoululaitoksen kehittämisessä. Opintomatkat olivat yksi keskeisistä keinoista kehittää kansakoululaitosta, joten matkojen tutkiminen oli Oulun paikallishistorian ja Suomen koulutushistorian kannalta tärkeää. Tutkimukseni arvoa nostaa myös se, että aiempaa tutkimusta kansakoulunopettajien opintomatkoista on tehty vähän ja kotimaan opintomatkoista tutkimusta ei ole tehty näin kattavasti. Tutkimusmetodina olen käyttänyt sekä määrällistä että laadullista analyysia yhdistävää menetelmää. Määrällistä analyysia käytin opintomatkojen tilastoinnissa ja lukujen analysoimisessa. Laadullista analyysia käytin matkakertomusten sisältöjen tarkastelussa.
Oulun kaupungin kansakoulunopettajat tekivät vuosina 1875–1939 yhteensä 415 opintomatkaa Suomessa ja ulkomailla. Matkoista 182 tehtiin erilaisiin kokouksiin, 119 matkaa tehtiin kouluoloihin ja 110 matkaa tehtiin erilaisille kursseille. Kokousmatkoja tehtiin paljon 1900-luvulle asti, mutta sen jälkeen niiden suosio laski. Kuuntelumatkojen tekeminen nousi rajusti 1920-luvulla, kun vuosikymmenen aikana tehtiin peräti 78 matkaa. Kurssimatkojen huippu oli 1890-luvulta 1920-luvulle asti. Matkojen syiden muutoksiin vaikuttivat muun muassa Suomen kouluylihallituksen voimakas tuki kuuntelumatkojen tekoon, opettajien pohjakoulutuksen paraneminen ja oppivelvollisuuslain tuomat velvoitteet. Kotimaassa oululaiset vierailivat 490:ssä eri kohteessa ja ulkomailla 33:ssa. Yhden opintomatkan aikana vierailtiin yleensä useammassa paikassa. Ulkomaille matkustettiin Oulusta todella vähän verrattuna muihin kaupunkeihin. Ulkomaisia vaikutteita saatiin, kun vierailtiin kotimaan suuremmissa kaupungeissa.
Matkakertomusten havainnot painottuivat oppiaineiden työtapoihin ja opetusmetodeihin sekä muiden kaupunkien koulutiloihin ja -välineisiin. Kertomuksissa korostuu oululaisten kiinnostus erityisopetukseen ja sen järjestämiseen. Oululaisten matkakertomukset pyrkivät olemaan informatiivisia ja sisältämään kehitysideoita kouluille, joita myös toteutettiin. Oululaisten tekemät havainnot ovat sidoksissa Suomen ja Oulun kansakoululaitoksen muutoksiin ja kehityskohteisiin. |
author |
Hiltula, T. (Teemu) |
spellingShingle |
Hiltula, T. (Teemu) Opettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:Oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939 |
author_facet |
Hiltula, T. (Teemu) |
author_sort |
Hiltula, T. (Teemu) |
title |
Opettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:Oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939 |
title_short |
Opettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:Oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939 |
title_full |
Opettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:Oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939 |
title_fullStr |
Opettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:Oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939 |
title_full_unstemmed |
Opettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:Oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939 |
title_sort |
opettajien ammattitaidon ja kansakoululaitoksen kehittämisen vuoksi:oululaisten kansakoulunopettajien opintomatkat vuosina 1875–1939 |
publisher |
University of Oulu |
publishDate |
2019 |
url |
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903071294 |
work_keys_str_mv |
AT hiltulatteemu opettajienammattitaidonjakansakoululaitoksenkehittamisenvuoksioululaistenkansakoulunopettajienopintomatkatvuosina18751939 |
_version_ |
1719005318236602368 |