Yhteistoiminnallisten hankintamuotojen vertailu tiehankkeissa

• Main Author: Kallioinen, E. (Esa)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2019
• Online Access: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903011267

Tiivistelmä. Suomessa on aloitettu kehitysvaiheen sisältävän Suunnittele-Toteuta (STk) -hankintamuodon pilotointi tiehankkeissa Liikenneviraston toimesta vuonna 2018. Lähtökohtana STk:lle on ollut perinteisten toteutusmuotojen kehittämishanke (PeToKe) ja ulkomailta tuodut hybridimallit, kuten Bridging Method. Tämän diplomityön lähtökohtana olevan PeToKe:n ovat tehneet yhteistyössä Liikennevirasto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Pilotointi aloitettiin Vt4 Kello-Räinänperä -hankkeella. Samana vuonna alkoivat myös hankkeet Vt4 Kirri-Tikkakoski, Mt132 Klaukkalan ohikulkutie ja E18 Turun kehätie välillä Kausela-Kirismäki. Näiden STk-pilottien hankinta- ja kehitysvaiheet ovat pääasiallisen tarkastelun kohteena tässä työssä. STk:ta verrataan tarjousprosessin näkökulmasta tavalliseen ST-malliin. Lisäksi STk:n kehitysvaihetta verrataan allianssimallin kehitysvaiheeseen. Tällä tavalla pystytään hahmottamaan, minkälaiseen hankkeeseen STk soveltuu ja missä tapauksessa kannattaa soveltaa jotain muuta toteutusmuotoa. Vertailupohjaksi STk:lle on otettu Vt6 Taavetti-Lappeenranta allianssi, koska se on luonteeltaan samankaltainen kuin Kello-Räinänperä. Tutkimukset suoritettiin haastattelemalla asiantuntijoita, jotka ovat edellä mainittujen hankkeiden projektipäälliköitä tilaajan ja urakoitsijan puolelta. Myös pääsuunnittelijoita haastateltiin. Lisäksi näkemyksiä saatiin tarjousvaiheeseen osallistuneilta muilta palveluntuottajilta. Kansainvälistä näkökulmaa tuodaan työhön tarkastelemalla Norjassa käytettävää Early Contractor Involvement -hankintamallia (ECI). Norjan tiehankkeiden tilaajapuolen edustaja haastateltiin. Norjan ECI:tä verrataan STk-malliin siltä osin kuin se on mahdollista. Haastatteluista saatiin tuloksena eri osapuolten näkemykset yhteistoiminnallisista hankintamuodoista. Tilaajilla on tahtoa kokeilla uutta menettelyä ja STk herättää paljon mielenkiintoa myös palveluntuottajapuolella. Tarjousvaiheen keveys on ehdottomasti mallin suurin etu verrattuna ST-malliin ja allianssiin. Kehitysvaiheen pituus on oltava riittävä, jotta kehitysideat ehditään käymään läpi. Onnistuessaan kehitysvaiheella on positiivinen vaikutus muutostöiden jäädessä vähemmälle rakentamisen aikana. Norjan ECI-mallissa HSE (Health Safety Environment) asioissa ollaan Suomea hieman edellä. Toisin kuin Suomessa, Norjan tiehankkeisiin on pyritty tuomaan ulkomaisia urakoitsijoita mukaan kilpailuun. Norjan kuulumattomuus EU:hun asettaa omat haasteet tälle. Tarjousten pisteytyksessä arvostetaan Suomessa teknisiä asioita ja Norjassa henkilöstön kyvykkyyttä. Tuotevaatimukset ovat Suomessa tiukemmat. Kilpailua ei ole kummassakaan maassa saatu enempää STk- tai ECI-malleilla verrattuna perinteisiin toteutusmuotoihin. STk:n suurimpana ongelmakohtana nähdään kehitysvaiheen jälkeinen tilaajan exit-optio. Urakoitsija toivoo kehitysvaiheen erillistä korvausta siltä varalta, että yhteistyö päättyy kehitysvaiheen jälkeen. Tiukat tuotevaatimukset helpottavat tarjousten vertailua, mutta vaatimuksissa pitää olla sopivasti joustovaraa, jotta ratkaisusta ei hinnoitella liian kallista. Lisäksi tarjouspyyntömateriaaleja täytyy vielä hioa paremmin STk-hankkeisiin sopiviksi. STk sijoittuu yhteistoiminnallisuutta silmällä pitäen allianssin ja tavallisen ST:n väliin. Näyttää siltä, että STk voisi osittain korvata ST:n käytön, mutta ei allianssia. STk-pilottihankkeiden tultua päätökseen voidaan nähdä, miten mielipiteet hankintamuodosta kehittyvät tässä työssä esitetyistä. Tämän työn perusteella voidaan ehdottaa STk:n sopimusteknisen suunnan muuttamista edellä mainituilla tavoilla, jos mallin käyttöä jatketaan vielä tulevaisuudessa. Oikeilla toimenpiteillä siitä saadaan toimiva toteutusmalli.Comparison of collaborative project delivery methods in road projects. Abstract. Finnish Transport Agency (FTA) has started piloting of a new project delivery method called Early Contractor Involvement (ECI or STk in Finnish) in road projects in Finland. Starting point for ECI has been a study called development of traditional project delivery methods (PeToKe) and so-called hybrid methods such as Bridging Method, which have been brought to Finland from abroad. PeToKe has been made in collaboration with FTA and Technical Research Centre of Finland (VTT). Highway 4 (Vt4) Kello-Räinänperä was the first ECI project. In same year three more were started with projects Vt4 Kirri-Tikkakoski, Mt132 Klaukkala bypass road and E18 Turku ring road between Kausela-Kirismäki. These so- called ECI pilots were studied from the perspective of tendering and development phase in this thesis. ECI is compared to normal Design-Build (DB) method considering tendering phase. In addition, ECI’s development phase is compared to its equivalent in alliance model. With this approach, it is possible to see in which kind of project ECI is suitable. Vt6 Taavetti-Lappeenranta is an example for alliance project because it is similar to Kello-Räinänperä. Studies were conducted with interviews from professionals who are project managers in the mentioned projects. The interviewees represent different parties, which are client, contractor and designer. Interviews were also done to other service providers who took part in tendering phases. Similar ECI delivery method is used in Norway and interviews were conducted to their client’s side as well. Finnish ECI is compared to Norwegian ECI as far as it is possible. As a result of the interviews, aspects about collaborative road projects from different parties were gathered. The client of the road projects has a will to try out ECI and it raises a lot of interest in contractors too. Lightness of the tendering phase is the biggest advantage of ECI compared to traditional DB or alliance model. Duration of the development phase has to be long enough so that there is time to go through innovative ideas adequately. If the development phase is successful, it has a positive effect of less change orders during construction. In Norway, HSE (Health Safety Environment) matters are taken into consideration a little bit more than in Finland. Unlike in Finland, Norwegian road project clients have brought foreign contractors to their markets. Nevertheless, a challenge is that Norway is not a member of the EU. In scoring of the tender documents, technical aspects are valued in Finland while human resources are valued more in Norway. Product requirements are stricter in Finland. Competition has not increased in either of the countries compared to traditional delivery methods. The main problem in ECI is that the client can use an exit-option after the development phase. Contractor wishes a separate compensation of the phase in case collaboration fails after it. Strict product requirements ease comparison of tenders, but requirements must have enough flexibility so that the proposed solution for construction does not become unnecessarily expensive. In addition, there is a room for improvement in tender documents to make them more suitable for ECI. ECI can be placed in between Design-Build and alliance model collaboration-wise. It seems ECI can replace DB in some aspect but not alliance model. After the piloting of ECI has ended it is possible to see how opinions about it will change from the ones presented in this thesis. Proposals given in this thesis can be used in developing ECI further, if its use will be continued in the future. ECI has a chance to become a functioning delivery method.