Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön

Tiivistelmä. Dopamiini [4-(2-aminoetyyli) bentseeni-1,2-dioli] on keskushermostossa toimiva aivojen välittäjäaine. Arvid Carlsson osoitti vuonna 1957 että dopamiini toimii aivojen välittäjäaineena eikä vain esiasteena noradrenaliinille (Carlsson, 1993; Yeragani et al., 2010). Dopamiini syntesoidaan...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Hartikainen, V. (Veera)
Format: Others
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2018
Online Access:http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201901161065
Description
Summary:Tiivistelmä. Dopamiini [4-(2-aminoetyyli) bentseeni-1,2-dioli] on keskushermostossa toimiva aivojen välittäjäaine. Arvid Carlsson osoitti vuonna 1957 että dopamiini toimii aivojen välittäjäaineena eikä vain esiasteena noradrenaliinille (Carlsson, 1993; Yeragani et al., 2010). Dopamiini syntesoidaan hermopäätteissä ventraalisella keskiaivojen peitealueella, mustatumakkeen tiiviissä osassa. Tämä osa koostuu lähes kokonaan dopamiini neuroneista (Fujii & Kudo, 2012). Lisäksi dopamiinia tuotetaan hypotalamuksen kaarevassa ytimessä sekä keskiaivoissa. Dopamiinia löytyy myös munuaisista (Ayano, 2016). Dopamiini on aivotoiminnan yksi tärkeimmistä välittäjäaineista ja se toimii useissa fysiologisissa ja patologisissa toiminnoissa. Dopamiinilla on vaikutusta etenkin liikkeiden säätelyssä, oppimisessa, muistissa sekä huumeriippuvuudessa. Välittäjäaineena dopamiini voi toimia sekä inhiboivana että eksitoivana välittäjäaineena riippuen postsynaptisesta reseptorista(Fujii & Kudo, 2012).