Solunulkoisten vesikkelien merkitys nykykäsityksen mukaan syövässä

• Main Author: Sillanpää, A. (Akseli)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2018
• Subjects: Dentistry
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812193303; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201812193303

Solunulkoiset vesikkelit (EV:t) ovat pieniä lipidikalvon ympäröimiä rakkuloita, joita solut erittävät ulkopuolelleen. EV:t sisältävät solusta lähtöisin olevia molekyylejä, kuten proteiineja, nukleiinihappoja ja lipidejä. EV:t toimivat solujen välisessä viestinnässä, ja ne jaetaan kokonsa ja syntymekanisminsa mukaan eksosomeihin, mikrovesikkeleihin ja apoptoottisiin kappaleisiin. Syöpäsolujen on todettu edistävän syövän kehittymistä EV:eitä erittämällä. Vesikkeleiden avulla aggressiiviset syöpäsolut kykenevät muun muassa siirtämään patogeenisiä ominaisuuksiaan muille vähemmän aggressiivisille syöpäsoluille. Onkogeenisten molekyylien siirron avulla vastaanottajasyöpäsolujen invaasio-, migraatio- ja metastasoimiskyky voivat parantua tai solut voivat saada lääkeresistenssin. EV:ien avulla syöpäsolut muokkaavat myös syövän mikroympäristöä syövän kehittymistä suosivaksi. Syöpäsolut kykenevät EV-välitteisesti muuntamaan elimistön normaaleja fibroblasteja nk. CAF-soluiksi, jotka tukevat syöpäkasvaimen kasvua edistämällä angiogeneesiä ja syöpäsolujen invaasio- ja metastasoimiskykyä. Syöpäsolut kyke-nevät EV:ien avulla muuntamaan myös elimistön mesenkymaalisia kantasoluja syöpää suosiviksi myofibroblasteiksi ja indusoimaan angiogeneesiä uudelleenohjelmoimalla elimistön endoteelisoluja. Invaasiotaan syöpäsolut edistävät erittämällä vesikkeleissä soluväliainetta hajottavia metalloproteinaaseja. Syöpäsoluista lähtöisin olevat EV:t kulkeutuvat verenkierron mukana ympäri elimistöä, missä ne voivat valmistella otollisia metastasointipaikkoja verenkiertoon levinneille syöpäsoluille. Elimistön terveet solut pyrkivät estämää syövän syntymistä erittämällä vesikkeleissä lähiympäristöönsä muuntuneiden solujen toimintaa inhiboivia mikroRNA-molekyylejä. Syöpäsolujen vesikkelien sisältämät antigeenit voivat myös aktivoida elimistön immunipuolustuksen soluja. Toisaalta taas syöpäsolut kykenevät EV:eitä erittämällä väistämään elimistön immuunijärjestelmää. Syöpäsoluista peräisin olevat EV:t voivat suoraan heikentää leukosyyttien toimintaan, tai ne voivat aktivoida elimistön immunosuppressiivia soluja. EV:ien hyödyntämistä syövän diagnosoimisessa ja uudenlaisten hoitokeinojen kehittelyssä on myös tutkittu viime vuosina. Esimerkiksi ihmisen syljestä voisi tulevaisudeessa olla mahdollista tutkia suusyövän biomarkkereita, jolloin tauti kyettäisiin diagnosoimaan jo varhaisessa vaiheessa ennen näkyvien muutosten ilmenemistä. Tämä parantaisi potilaiden hoitoennustetta ja helpottaisi riskiryhmien seurantaa.