Ensipsykoosin hoidon viive Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa

• Main Author: Alaraasakka, A. (Aleksandra)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2018
• Online Access: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201812043212

Tiivistelmä. Tutkielman aiheina ovat skitsofrenia ja hoitamattoman psykoosin kesto eli DUP (duration of untreated psychosis). Skitsofrenia on kohtalaisen yleinen psykoosisairaus. Skitsofreniaan sairastuu Suomessa arviolta joka sadas elinaikanaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että hoitamattoman psykoosin kestolla on yhteys skitsofrenian ennusteeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ensisijaisesti selvittää hoitamattoman psykoosin kesto Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, onko tämän tutkimusaineiston perusteella syytä olettaa, että vanhempien psykoosilla tai äidin raskaudenaikaisella tupakoinnilla olisi yhteyttä hoitamattoman psykoosin kestoon. Tutkittavien joukko koostuu skitsofreniaan tai skitsofrenian kaltaiseen psykoosiin sairastuneista Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin tutkimushenkilöistä. Tutkittavia oli aineistossa 189. Hoitamattoman psykoosin kesto on määritetty tutkimuksessa retrospektiivisesti sairauskertomusten avulla. Vuoden 1997 jälkeen sairastuneiden henkilöiden DUP on määritetty tämän tutkimuksen aikana. Ennen vuotta 1997 sairastuneiden DUP on määritetty samalla menetelmällä aiemmin. Yhteensä 132 määritetyn DUP:n keskiarvoksi saatiin tutkimuksessa noin 35 viikkoa ja mediaaniksi noin 15 viikkoa. Tulos on samansuuntainen aiempien tutkimusten kanssa. Kun tutkittiin vanhempien psykoosin ja DUP:n välistä yhteyttä, saatiin merkittävä p-arvo isän psykoosin ja DUP:n välille. Äidin psykoosin ja DUP:n välillä tai vähintään toisen vanhemman psykoosin ja DUP:n välillä ei ollut yhteyttä. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin SPSS-ohjelmaa. Tutkimuksessa saatiin näyttöä sen puolesta, että isän psykoosi on yhteydessä hoitamattoman psykoosin kestoon. Aineisto on kuitenkin pieni, eikä sekoittavia tekijöitä ole otettu tutkimuksessa huomioon. Tutkimuksessa ei saatu näyttöä sen puolesta, että äidin raskaudenaikainen tupakointi olisi yhteydessä hoitamattoman psykoosin kestoon. Aiempaa tutkimusta vanhempien psykoosin tai äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin yhteydestä hoitamattoman psykoosin kestoon ei ole tehty. Tutkimuksen perusteella on aihetta epäillä, että isän sairastettu psykoosi on yhteydessä pidempään hoitamattoman psykoosin kestoon