Saamelainen epäsuora kasvatus

• Main Author: Sieppi, O. (Onneli)
• Format: Others
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2018
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811293156; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201811293156

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä on saamelainen epäsuora kasvatus. Aiempi tutkimus aiheesta on vähäistä, joten toisena tavoitteena on ollut koostaa kattava katsaus aiheesta saamelaisen varhaiskasvatuksen käyttöön. Tarkastelen epäsuoraa kasvatustapaa erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. Tiiviissä ja pienessä yhteisössä ankaran luonnon keskellä on ollut poikkeuksellisen tarpeellista tulla toimeen muiden kanssa. Tämä on hionut ja jalostanut saamelaisten keskinäisiä vuorovaikutustapoja, myös suhteessa lapsiin. Saamelainen kasvatus perustuukin siten tasa-arvoiselle ja kunnioittavalle vuorovaikutukselle, millä olisikin paljon annettavaa suomalaiselle kasvatusajattelulle. Olen koostanut tutkielmani kirjallisuuskatsauksena aikaisemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta. Esittelen työssäni aiheeseen liittyvät keskeiset näkökulmat, tutkimustulokset ja johtavat tutkijanimet, erityisesti Asta Balton ja Aimo Aikion. Lisäksi tarkastelen, mitä saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma aiheesta sanoo, ja mihin Saamelaiskäräjien arjen käytäntöjen opas kehottaa. Olen jakanut kirjallisuuskatsaukseni tutkimustulokset kahteen osaan. Ensimmäisessä esittelen kasvatusfilosofian tavoitteet eli ideaalin, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää epäsuoran viestinnän merkitystä kasvatuksessa. Toisessa osassa käsittelen niitä epäsuoria kasvatuksen keinoja, joilla näihin tavoitteisiin on pyritty. Näitä ovat muun muassa vierellä oppiminen, sallivuus omille kokeiluille, non-verbaalinen viestintä, kiertoilmaisut, tarinankerronta sekä rinnakkain keskustelu. Tutkimustuloksieni mukaan saamelaisessa epäsuorassa kasvatuksessa korostuu etenkin luottamus lapsen kykyihin, vanhempien kärsivällisyys, tekemällä oppiminen ja vanhempien esimerkki sekä yksin ja yhdessä pärjääminen. Lisäksi epäsuorat ohjaustavat kehittävät lapsen omaa ajattelutaitoa ja antavat lapselle mahdollisuuden toimia rakentavasti. Epäsuora kasvatus suojelee myös lapsen loukkaamattomuutta ja henkilökohtaisia rajoja, mikä viestii lapselle kunnioitusta. Kun ohjaaminen ei ole ollut suoraa ja pakottavaa, ei ole esiintynyt myöskään vastahakoisuutta tai vastustusta. Epäsuora kasvatus sisältää myös paljon väärintulkittua vapautta. Välinpitämättömyyden sijasta vapaus harjoittaakin lapsen vastuunottokykyä ja itsenäisyyttä. Tutkimus tuo esille myös sen, että epäsuoran kasvatuksen ideologiaa voidaan nähdä nykyään myös esimerkiksi positiivisessa pedagogiikassa. Lisäksi uusimmat varhaiskasvatuksen ohjeistukset ja näkemykset tukevat saamelaispedagogiikkaa toteutumaan. === Dán kandidáhtadutkamuša ulbmilin lei čielggadit, mii lea sápmelaš eahpenjulges bajásgeassin. Árat dutkamuš lea uhccán, nu ahte nubbin ulbmilin lea leamašan čohkket viiddes geahčastaga fáttás sápmelaš árrabajásgeassima atnui. Guorahalan eahpenjulges bajásgeassinvuogi erenomážit dásseárvvu geahččanguovllus. Deahtis ja smávva servošis garra luonddu guovdu lea leamašan erenomáš dárbbašlaš birgehallat earáiguin. Dat lea sadján ja ovdánahttán sápmelaččaid gaskasaš gulahallandáidduid, maiddái mánáid ektui. Sápmelaš bajásgeassin vuođđuduvvá dásseárvosaš ja gudnejahtti gulahallamii, mas livččiige olu addinláhkái suopme laš bajásgeassinjurddašeapmái. Lean čohkiidan iežan dutkamuša girjjálašvuođageahčastahkan árat dutkamušdieđu ja girjjálašvuođa vuođul. Ovdanbuvttán barggustan fáddái laktáseaddji guovddáš geahččanguovlluid, dutkanbohtosiid ja njunuš dutkiid, erenomážit Asto Balto ja Aimo Aikio. Dasa lassin dárkkodan, maid sápmelaš árrabajásgeassinplána áššis dadjá, ja masa Sámedikki árgga geavadagaid ofelaš ávžžuha. Lean juohkán iežan girjjálašvuođageahčastaga guovtti oassái. Vuosttažis ovdanbuvttán bajásgeassinfilosofiija mihttomeriid dahjege ideála, maiguin mii sáhttit buorebut áddet eahpenjulgesvuođa mearkkašumi bajásgeassimis. Nuppi oasis gieđahalan daid eahpenjulges bajásgeassima vugiid, maiguin dáidda mihttomeriide lea figgojuvvon. Dákkárat lea earret eará bálddas oahppan, lohpi iežas iskkademiide, non-verbála gulahallan, eufemismmat, máinnasteapmi sihke bálddalagaid ságastallan. Iežan dutkanbohtosiid mielde sápmelaš eahpenjulges bajásgeassimis deattuhuvvá erenomážit luohttámuš máná dáidduide, vánhemiid gierdevašvuohta, dahkama bokte oahppan ja vánhemiid ovdamearka sihke okto ja ovttas birgen. Lassin eahpenjulges stivrenvuogit ovddidit máná iežas jurddašandáiddu ja addet mánnái vejolašvuođa doaibmat kreatiivvalaččat. Eahpenjulges bajásgeassin suodjala maiddái máná loavkašuvvamis ja persovnnalaš rájáid, mii čujuha mánnái gudnejahttima. Stivren ii leat leamašan njulges dahje bákkoheaddji, nu ahte ii leat maiddái boahtán ovdán vuosteháhku dahje vuostálastin. Eahpenjulges bajásgeassin sisttisdoallá maiddái ollu boastut dulkojuvvon friddjavuođa, mii berošmeahttunvuođa sajis hárjehahttáge máná návccaid váldit ovddasvástádusa ja iehčanasvuođa. Dutkamuš buktá ovdan maiddái dan, ahte eahpenjulges bajásgeassima ideologiija sáhttá gávdnat dálááigge maiddái ovdamearkka dihte positiiva pedagogihkas.