Kerrostalo Helsingin Vuosaareen

• Main Author: Karppinen, M. (Millamari)
• Format: Others
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2018
• Subjects: Architecture
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312201; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201805312201

Kandidaatintyönäni suunnittelin puurakenteisen asuinkerrostalon Helsingin Vuosaaren keskustan liepeillä sijaitsevalle Omenamäen alueelle Porslahdentien ja Porslahdenkujan risteykseen. Kandidaatintyöni on osa arkkitehtuurin koulutusohjelman kolmannen vuoden aikana toteutettavaa, yhdyskuntasuunnittelusta, nykyaikaisesta arkkitehtuurista ja rakennusopista koostuvaa yhteisprojektia. Suunnittelu alkoi asemakaavasuunnittelun kurssilla, jossa tehtävänä oli laatia uusi aluesuunnitelma Helsingin Vuosaaren keskustan alueelle, metroaseman ympäristöön. Tavoitteena oli tuottaa 100–150 000 kerrosneliötä uutta asuin- ja liiketilaa syntyvän ympäristön laatua painottaen. Aluesuunnitelmaosuus toteutettiin ryhmätyönä. Omaan ryhmääni kuului minun lisäkseni Meri Laakso, Liisa Kärki, sekä Jasmin Koistinen. Kurssin lopussa laadin myös yksilötyönä uuden asemakaavan Vuosaaren keskustaan aluesuunnitelmamme pohjalta. Vuosaaren keskusta on nykytilassaan aivan liian väljä muodostaakseen tiivistä keskustamaista kaupunkirakennetta. Alueen poikki kulkevat Vuotie ja metrorata jakavat alueen voimakkaasti kahteen osaan. Vuosaaren suuresta asukasmäärästä huolimatta ei suunnittelualueella nykyään ole asumista lainkaan, vaan ainoat rakennukset alueella ovat metroaseman lisäksi kauppakeskus Columbus, Vuosaaren urheilutalo, kulttuuritoimintaan tarkoitettu Vuotalo, sekä purettava koulurakennus. Uusi koulu on tarkoituksena rakentaa alueen lounaiskulmaan Tyynylaavantien varteen. Tunnusomaista Vuosaaren alueelle ovat vehreys, yhteisöllisyys sekä omaleimaisuus, joita pyrimme suunnitelmassamme vaalimaan. Suunnitelmassa pyrimme luomaan selkeää, tarkasti rajautuvaa kaduista ja aukioista muodostuvaa laadukasta ja aktiivista kaupunkitilaa. Tarkoituksena oli luoda alueelle keskenään mahdollisimman erilaisia, yhteisöllisyyttä vaalivia kortteleita ja rakennuksia sosiaalisen segregaation torjumiseksi. Olemme lisäksi rauhoittaneet keskustan kokonaan henkilöautoliikenteeltä poikkeuksellisen hyvien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi. Keskustan kannen alla on suuri parkkihalli, joka palvelee keskustan kortteleiden lisäksi myös alueen julkisia rakennuksia. Aluesuunnitteluvaiheen jälkeen projekti jatkui yksilötyönä suoritettavalla asuntosuunnittelun kurssilla. Tehtävänä oli valita suunnittelualueelta yksi asuinkerrostalo ja sen korttelipiha lähempää tarkastelua vasten. Tarkoituksena oli suunnitella eri tyyppisiä asuntoja, joista yksi mitoitettiin liikuntaesteiselle henkilölle sopivaksi. Päädyin toteuttamaan kerrostalon puurakenteisena, mikä on tunnusomaista juuri Omenamäen alueelle. Lisäksi uskon puurakentamisen lisääntyvän myös kerrostalosuunnittelussa lähitulevaisuudessa, mikä myös osaltaan vaikutti valintaani. Rakennus on toteutettu käyttäen ristiin laminoituja massiivisia puulevyjä (CLT) perinteisen puisen rankarakenteen sijaan. Pitkien jännevälien vuoksi on välipohjan CLT-laattaa lisäksi vahvistettu puupalkein. Rakennuksen julkisivut on verhoiltu pystysuuntaisella tummanharmaaksi maalatulla vaihtelevan levyisellä kuusipaneelilla. Parvekkeet ja erkkerit ovat verhoiltu käyttäen jäykkää anodisoitua alumiinilevyä. Kaikki parvekkeet on varustettu avattavalla terassilasituksella ja sen ulkopuolelle asennettavalla metallisella pinnakaiteella. Rakennuksen pitkänomaista ja horisontaalista luonnetta pyrin häivyttämään jakamalla rakennuksen eri korkuisiin osiin niin, että pohjoispäädyssä kerroksia on neljä, keskivaiheilla viisi, ja eteläpäädyssä kuusi. Rakennuksen ensimmäinen kerros koostuu kokonaan asuntoja palvelevista yhteistiloista, sekä välttämättömistä varastotiloista. Liiketilaa en ensimmäiseen kerrokseen sijoittanut johtuen läheisen ydinkeskustan suuresta määrästä liiketoimintaa. Rakennuksen 1–4 huoneen asunnot sijoittuvat rakennuksen kolmen lasiseinällä varustetun porrashuoneen ympärille toisesta kerroksesta ylöspäin. Asuntojen suunnittelussa tärkein tavoitteeni oli luoda asuntoja, joita leimaavat pitkät näkymät asunnon ulko-ovelta mahdollisuuksien mukaan suoraan ulos. Pyrin välttämään ahtaita käytäviä asuntojen sisällä ja luomaan asukkaille mahdollisuuksia liikkua huoneesta toiseen hieman erilaisia reittejä pitkin. Kaikkien asuntojen parvekkeet avautuvat suurien lasiliukuovien kautta otollisimpiin ilmansuuntiin auringon kiertoon nähden, mikä lisää asuntojen valoisuutta ja parvekkeen käyttömukavuutta asunnon ulkotilana merkittävästi. Toisaalta ulkonevien laatikkomaisten parvekkeiden tuoma varjo suojaa myös liialta auringonpaisteelta. Asuntojen oleskelutilat olen pyrkinyt sijoittamaan rakennuksen aurinkoisemmalle puolelle, kun taas makuutilat olen pääosin sijoittanut pohjois- ja koillisseinille. Suurin osa asunnoista on kulmaikkunallisilla erkkereillä varustettuja läpitalonhuoneistoja. Yhteisprojektin viimeisenä vaiheena oli kerrostalosuunnittelun kurssi, joka koostui kerrostalon työpiirustusten ja rakennusosapiirustusten laatimisesta. Työpiirustuksina laadin pohjapiirustuksen kerrostalon peruskerroksesta, sekä poikittaisleikkauksen rakennuksen korkeimmasta osasta. Työpiirustusten osalta pyrin puhtaaseen ja selkään esitystapaan asianomaisin työpiirustusmerkinnöin. Rakennusosapiirustukset käsittivät kattavat parvekekuvat tarkempine liittymädetaljeineen, leikkausdetaljeja ja projektioita sisäänkäyntikatoksesta ja sen ympäristöstä, ikkuna- ja oviliittymiä, sekä olennaisia rakennuksen ulkovaipan kohtia leikkausdetaljien muodossa 1:10-mittakaavassa. Detaljoinnissa pyrin minimalistiseen ja mahdollisimman selkeään, turhaa rönsyilyä välttävään suunnitteluun. Kokonaisuudessaan pyrin tutkimaan perusteellisesti puurakenteisen kerrostalon rakennus-, palo- ja ääniteknistä toimintaa yhdistäen sen moderniin ja laadukkaaseen miellyttävää kerrostaloasumista vaalivaan asuntoarkkitehtuuriin laatua painottaen.