Toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö yläkouluikäisten nuorten liikunnan määrän lisäämiseksi koulupäivän aikana
Tämä kandidaatin tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa kuvataan, miten liikuntaa ja liikettä hyödyntävillä toiminnallisilla opetusmenetelmillä voidaan vaikuttaa nuorten liikkumisen määrään yläkoulussa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen suomalaisten nuorten liikkumisen taso on tällä...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Others |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2018
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805221878 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201805221878 |
| Summary: | Tämä kandidaatin tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa kuvataan, miten liikuntaa ja liikettä hyödyntävillä toiminnallisilla opetusmenetelmillä voidaan vaikuttaa nuorten liikkumisen määrään yläkoulussa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen suomalaisten nuorten liikkumisen taso on tällä hetkellä, millaisia vaikutuksia liikunnalla on oppimiseen, mitä toiminnallisilla opetusmenetelmillä tarkoitetaan tässä tutkielmassa ja miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteilla (2014) huomioidaan toiminnallisten opetusmenetelmien käyttöä peruskoulussa.
Nuoret eivät liiku tarpeeksi, mikä aiheuttaa huolta kouluinstituutiossa. Murrosiän kynnyksellä olevat koululaiset tarvitsevat hyvän mallin liikunnan harrastamiselle, sillä liikunnan harrastamisen määrä yleensä laskee siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. 11 ikävuodesta 15 ikävuoteen mennessä suomalaisten nuorten liikkumisen määrä laskee tutkimusten mukaan eniten suhteessa muihin Euroopan maihin. Liikkumisen väheneminen on merkittävää ja sen takia on perusteltua etsiä keinoja lisätä yläkoululaisten liikunnan määrää.
Liikunnalla on vaikutuksia oppilaan oppimiselle, mikä osaltaan toimii perusteena liikunnan integroinnille muihin oppiaineisiin. Nuorten harrastamalla liikunnalla on todettu olevan vaikutuksia sekä kehoon ja aivoihin että kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Oppilaat oppivat asioita paremmin tai vähintään yhtä hyvin, jos he harrastavat liikuntaa koulunkäynnin ohella. Merkittävä havainto on, että liikunnan lisääminen koulupäivään ei laske akateemisten aineiden arvosanaa, vaikka liikuntaa harrastetaan niiden kustannuksella. Liikuntaa kannattaa harrastaa siis koulupäivän aikana, sillä koulupäivien aikainen liikunta ja hyvä kestävyyskunto ovat yhteydessä hyviin kouluarvosanoihin.
Tutkielmassa kuvataan liikuntaa ja liikettä hyödyntäviä toiminnallisia opetusmenetelmiä, jotka tarjoavat välineen liikkumisen määrän lisäämiseksi koulupäivän aikana. Toiminnallisilla opetusmenetelmillä tarkoitetaan oppimista, jossa ratkotaan erilaisia ongelmia, kysymyksiä ja tehtäviä fyysisen toiminnan avulla. Oppilas oppii liikunnan avulla kielellisen, matemaattisen ja tiedeopiskelun perusteita sekä lukemisen ja kirjoittamisen peruselementtejä. Toiminnallisuudella on myös vaikutuksia kouluviihtyvyyteen ja sitä kautta oppimismotivaatioon.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) kannustaa toiminnallisuuteen opetuksessa. Opetuksen tulee kuitenkin olla monipuolista ja oppilaan huomioon ottavaa. Toiminnalliset opetusmenetelmät eivät voi siis olla ainoa opetuskeino. Liikuntaa ja liikettä hyödyntävistä toiminnallisista opetusmenetelmistä puhuttaessa tulee olla tarkka siitä, mitä toiminnallisuudella tarkoitetaan. Opetussuunnitelmassa todettu toiminnallisuus voi olla myös passiivista toimintaa liikettä ja liikuntaa hyödyntävän toiminnallisuuden rinnalla. |
|---|