Tarkkaavaisuushäiriöisen oppilaan tukeminen luokassa
Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan kykyä pitää huomiota tietyssä kohteessa, ja tarkkaavaisuuden edellytyksenä on sopiva vireystila. Tarkkaavuuden pitkäkestoisen ylläpitämisen, eli keskittymisen vaikeus on hyvin keskeisellä sijalla tarkkaavaisuushäiriössä. Tutkielmani käsittelee ADD-tyyppistä (attention...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Others |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2018
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805051593 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201805051593 |
| Summary: | Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan kykyä pitää huomiota tietyssä kohteessa, ja tarkkaavaisuuden edellytyksenä on sopiva vireystila. Tarkkaavuuden pitkäkestoisen ylläpitämisen, eli keskittymisen vaikeus on hyvin keskeisellä sijalla tarkkaavaisuushäiriössä. Tutkielmani käsittelee ADD-tyyppistä (attention deficit disorder) tarkkaavaisuushäiriötä, joka ilmenee ilman ylivilkkautta. Tutkielmani on kirjallisuuteen pohjautuva kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa kokosin yhteen aiheesta tutkittua tietoa. Tarkkaavaisuushäiriö on neuropsykiatrinen aivojen toiminnan häiriö, jonka oireilu vaikuttaa tiedon käsittelyyn sekä käyttäytymiseen. Ylivilkkaushäiriö ADHD:hen verrattuna tarkkaavaisuushäiriö ADD on näkymättömämpi, joten luokassa tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas voi näyttäytyä hiljaisena, syrjäänvetäytyvänä haaveilijana, joka ei häiritse käyttäytymisellään muita. Tutkielman tarkoituksena oli tutkimuskysymyksien avulla selvittää, miten oppilaan tarkkaavaisuushäiriö ilmenee, ja miten tarkkaavaisuushäiriöistä oppilasta voidaan tukea luokassa. Oppilaan tarkkaavaisuuden ongelmat ilmenevät muun maussa keskittymisvaikeuksina, lyhytjänteisyytenä, häiriöherkkyytenä sekä taipumuksena unohdella asioita ja tavaroita. Oppilaalla voi olla vaikeuksia saattaa annettuja tehtäviä loppuun, jolloin hän sen sijaan alkaa tekemään jotain muuta askaretta tai jumittaa paikalleen. Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa suurelta osin erilaiset tilannetekijät, kuten esimerkiksi oppilaan vireystila, motivaatio tai ympäristön häiriötekijät. Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus linkittyvät vahvasti yhteen. Toiminnanohjaus on tärkeää yksilön itsesäätelyn sekä oman toiminnan kannalta ja sitä tarvitaan erityisesti uusissa tilanteissa, toiminnan aloittamisessa sekä ongelmien ratkaisemisessa. Toiminnanohjauksen vaikeudet liittyvät usein tarkkaavaisuuden pulmiin. Tarkkaavaisuushäiriöllä on havaittu olevan liitännäisvaikutuksia myös muiden häiriöiden, kuten kognitiivisten oppimisvaikeuksien ja psyykkisten ongelmien kanssa. Tutkimusten mukaan erityisesti kielelliset vaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet ovat tyypillisiä tarkkaavaisuushäiriöisillä oppilailla. Koulussa opettajan tulisi osata havaita oppilaan tarkkaavaisuuden ongelmat ja tukea niitä oppilaan tarpeiden mukaisesti. Oppilaan huomioiminen ja luokan toimintaympäristön muokkaaminen oppimiselle sopivaksi tukee oppilaan koulunkäyntiä. Tarkkaavaisuushäiriöistä oppilasta voidaan tukea luokassa erilaisilla tukitoimilla, joiden tavoitteena on parantaa oppilaan toimintakykyä ja ohjata oppilasta toivottuun käyttäytymiseen. Tukitoimet tulee suunnata juuri niihin asioihin ja paikkoihin, missä oppilaan tarkkaavaisuuden vaikeudet esiintyvät. Vahvuuspedagogiikka painottaa oppilaiden vahvuuksia sekä hyvinvointia riskien kartoittamisen ja ongelmakeskeisyyden sijaan. Opettajilla ja kasvattajilla on suuri rooli oppilaan vahvuuksien tunnistamisessa ja niiden sanoittamisessa oppilaalle itselleen. |
|---|