Jalkautuva etappi:moniammatillinen inklusiivinen erityinen tuki alakoulussa

• Main Author: Tiittanen, V.-R. (Vilma-Riikka)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2018
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802091198; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201802091198

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin jalkautuvan moniammatillisen erityisen tuen toimintaa. Jalkautuvassa etapissa erityisopettaja sekä psykiatrinen sairaanhoitaja tai sosiaaliohjaaja muodostaa työparin, joka jalkautuu kouluun tukemaan oppilasta, jonka käyttäytymisen tai tunne-elämän haasteet vaikeuttavat koulunkäyntiä. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä on jalkautuva etappi, miten se toimii, millaisissa tilanteissa se kutsutaan oppilaan kotikoululle, sekä miten tilanne etenee jalkautuvan etapin tuen myötä ja sen jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda tietoa erityisen tuen ja moniammatillisen työn kehittämiseen alakoulussa, sekä nostaa esiin malli, jolla voidaan ennaltaehkäistä ja tukea käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteita inklusiivisesti poistamatta lasta omasta oppimisympäristöstään. Tapaustutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa jalkautuvassa etapissa joskus työskennellyttä erityisluokanopettajaa, erityisopettajaa, sairaanhoitajaa ja sosiaaliohjaajaa yksin tai työpareina. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina, ja viisi haastattelua kesti yhteensä 5 tuntia ja 20 minuuttia. Haastattelut litteroitiin asiatarkasti ja niiden merkitystihentymät taulukoitiin hieman grounded theoryn periaatteita mukaillen, eli järjestämällä tärkeät asiat ala- ja yläluokkiin. Jokaisen haastattelun taulukoinnin jälkeen tulokset kirjoitettiin puhtaaksi, ja tästä muodostuivat tulokset. Tulosten mukaan jalkautuva etappi kehitettiin, jotta tukea tarvitsevan oppilaan ei tarvitse poistua omasta oppimisympäristöstään tukea saadakseen. Jalkautuvassa etapissa työpari jalkautuu noin kuudeksi viikoksi oppilaan luokkaan, ja tukee sekä oppilasta ja hänen vanhempiaan, luokan muita oppilaita, opettajaa, rehtoria, kuin verkostojakin. Työskentely etenee prosessinomaisesti. Ennen jaksoa työpari tutustuu oppilaan tapaukseen, ja jakson alussa havainnoi ja yrittää selvittää ongelmien ytimet. Varsinaisen työskentelyn aikana työpari miettii ja kokeilee yhdessä opettajan kanssa luokkaan sopivia tukitoimia sekä tekee moniammatillista verkostotyötä. Jakson lopussa voi olla nivelvaihe ja mahdollisesti seurantaa. Työparityöskentely on työparikohtaista ja heidän käyttämänsä keinot jokseenkin erilaisia. Myös jalkautuvaan etappiin haettavilla lapsilla on moninaisia haasteita, joten edistymisessä saavutetaan erilaisia tuloksia jakson aikana. Yleistä kuitenkin on, että jakson aikana haasteellinen tilanne koululla vakautuu, opettaja ja vanhemmat saavat hengähtää hetken tuen ansiosta ja lapsen negatiivinen kierre katkeaa. Tutkimuksessa selvisi, että koulun toimintakulttuurilla ja rehtorilla on suuri merkitys käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteiden ennaltaehkäisyssä ja tukemisessa. Kolmiportaisen tuen toteutus on kirjavaa ja eri kouluilla oppilaita ja opettajia tukevaa joustavuutta, rakenteita ja erilaisuuden sietoa on eri verran. Tutkimuksen perusteella jalkautuva etappi on laadukas konsepti, joka vastaa moniin suomalaisen koulukentän tarpeisiin, joten sitä kannattaisi levittää laajemmalle.