Tulevaisuudentutkimus yrittäjyyskasvatuksen osana:Delfoi-analyysi suvun mansikkatilan kohtalosta

• Main Author: Yrjänä, K. (Kaisaleena)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2018
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801131077; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201801131077

Tämän pro gradu -työn tavoitteena on demonstroida Delfoi-menetelmän ja teknisen tulevaisuudentutkimuksen yhdistämistä humanistiseen tulevaisuudentutkimukseen sekä tulevaisuudentutkimuksen mahdollisuuksia yrittäjyyskasvatuksessa. Tutkielman alussa jaan tutkielman kehys- ja sisäkertomukseen. Kehyskertomus kuvaa tutkielman kontekstia suhteessa kasvatustieteisiin ja sisäkertomuksessa tutkin minulle tutun yrityksen, Yrjänän mansikkatilan, tulevaisuutta. Tutkielman johdannossa pohdin myös omaa tutkijanasemaani suhteessa tutkimusympäristööni ja päädyn autoetnografiseen lähestymistapaan. Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostaa tulevaisuudentutkimuksen teoria. Nostan esille erityisesti Roy Amaran (1925–2007) tulevaisuudentutkimuksen peruslähtökohdat sekä tulevaisuustiedon ontologisia ja epistemologisia perusteita. Valitsen tutkimukseeni kaksi tulevaisuudentutkimuksen suuntausta, humanistisen ja teknisen tulevaisuudentutkimuksen. Havainnollistan teknistä tulevaisuudentutkimusta tutkimalla mansikanviljelyn tulevaisuutta Argumentoivan Delfoin ja ristivaikutusanalyysin avulla. Delfoissa kymmenen mansikanviljelyn eri sektoreiden asiantuntijaa pohti sitä, mitä mansikanviljely voisi olla vuonna 2030. Delfoi-tutkimus koostui kahdesta asiantuntijoiden syvähaastattelusta sekä asiantuntijoiden keskusteluista verkossa eDelfoi-alustalla. Tutkimus tuotti neljä erilaista ympäristöskenaariota mansikanviljelyksestä vuonna 2030. Humanistista tulevaisuudentutkimusta havainnollistan toteuttamalla autoetnografisen tulevaisuusverstaan Yrjänän mansikkatilalla. Tulevaisuusverstaassa keskustelimme Robert Jungkin verstaan rakenteen mukaan edeten siitä, mitä itse haluaisimme Yrjänän mansikkatilan olevan vuonna 2030. Näiden pohdintojen pohjalta syntyi kaksi Yrjänän mansikkatilan tavoiteskenaariota vuodelle 2030. Tutkimuksen lopussa pohdin, että teknisen ja humanistisen tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat täydentävät toinen toistaan, sillä yksilön näkökulmasta toteutuvaan tulevaisuuteen vaikuttavat sekä ympäröivän maailman tulevaisuus että yksilön itselle asettamat tavoitteet. Molempien tulevaisuudentutkimuksen tuottamat skenaariot mahdollistavat näiden näkökulmien vertailun sekä yhteensovittamisen. Päädyn siihen, että kahden näkökulman huomioiminen tutkimuksessa syventää ymmärrystä tutkimuskohteesta. Tutkielma päättyy tulevaisuudentutkimuksen arviointiin sekä pohdintaan tulevaisuudentutkimuksen hyödyntämisestä kasvatustieteissä. Ehdotan, että tulevaisuudentutkimus tarjoaisi monenlaisia näkökulmia ja menetelmiä tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamiseen myös yrittäjyyskasvatuksessa. === The aim of this study is to demonstrate a combination of the Delphi-method, Technical Futures studies and Humanistic Futures studies as well as possibilities of Futures studies in the field of Entrepreneurship education. I divide this thesis into a frame story and into a story within the frame story. The frame story describes the context of the research in the field of Education. In the story within the frame story, I conduct a research on the future of Yrjänä’s strawberry farm. Since Yrjänä’s strawberry farm is a familiar research environment to me, I use autoethnographical approach in my research. Futures studies form the theoretical framework for my thesis. I bring up the starting points of Futures studies created by Roy Amara (1925–2007) as well as some ontological and epistemological foundations of Futures studies. I demonstrate Technical futures studies by studying the future of strawberry cultivation with Argument Delphi -method and Cross Impact Analysis. In the Delphi process, ten experts from different sectors of strawberry cultivation discuss what strawberry cultivation could be like in 2030. The Delphi consisted of two non-structured interviews of the experts as well as the experts’ online discussion on an eDelfoi-platform. The study provided with four different environment scenarios about strawberry cultivation in 2030. I demonstrate Humanistic futures studies by conducting an autoethnographical future workshop at the Yrjänä’s strawberry farm. The workshop was organized according to the structure of the future workshop created by Robert Jungk. In the workshop, we discussed what we would prefer Yrjänä’s strawberry farm to be like in 2030. Based on the ideas of the discussion, two different goal scenarios were designed. Finally, I discuss how Technical and Humanistic futures studies can complement each other, as the forming future will be affected by the future of environment as well as by the goals of individuals. The scenarios, created by both approaches, enable comparison of the approaches and even their combination. My conclusion is that inclusion of both the approaches deepens the understanding of the research questions. In the conclusion, I evaluate my research and discuss the possible use of Futures studies in the field of Education. I suggest that Futures studies would offer many approaches and methods to perceive future possibilities in Entrepreneurship education.