Jaetun johtamisen vaikutus hoitotyöntekijöihin
Tutkielma kartoittaa jaettua johtamista terveydenhuollon kontekstissa. Tarkoitus on kuvata, mitä vaikutuksia jaetulla johtamisella on hoitotyöntekijöihin. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena neljässä tietokannassa, jotka ovat Medline, CHINAHL, Medic ja ABI/INFORM Collection. Tulokset analy...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Others |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2017
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712203367 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201712203367 |
| Summary: | Tutkielma kartoittaa jaettua johtamista terveydenhuollon kontekstissa. Tarkoitus on kuvata, mitä vaikutuksia jaetulla johtamisella on hoitotyöntekijöihin. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena neljässä tietokannassa, jotka ovat Medline, CHINAHL, Medic ja ABI/INFORM Collection. Tulokset analysoidaan sisällön analyysia mukaillen. Haasteena tutkielman tekemiselle on myös jaetun johtamisen teoreettinen konteksti, koska aiheesta ei juuri löydy suomalaisia tutkimuksia.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhdeksän artikkelia vuosilta 2013–2017, jotka tuottivat neutraaleja tai positiivisia tuloksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että kahdessa artikkelissa jaettu johtaminen ei tuottanut merkittäviä positiivisia tuloksia. Muut tulokset olivat lupaavia; jaetun johtamisen vaikutuksista hoitotyöntekijöihin nousi kolme teemaa, jotka ovat hoitohenkilöstön kasvanut kyky suoriutua työstä, henkilöstön yhteistyö ja työhön sitoutuminen.
Jaetulla johtamisella voi olla positiivisia vaikutuksia hoitotyöntekijöihin. Se voitaisiin valjastaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käytäntöönpanon välineeksi terveydenhuollon organisaatioissa, koska valtioneuvoston selvitysryhmä nostaa henkilöstön osallisuuden avainasemaan muutosjohtamisessa. Jaetun johtamisen tutkimiseen ja käyttöönottoon pitäisi kohdentaa resursseja, jotta käytettävissä olisi suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvaa aineistoa. |
|---|