Ylivieskan gabrointruusio osana svekofennistä mafis-ultramafista magmatismia
Ylivieskan gabroperidotiitti-intruusio sijaitsee Kotalahden nikkelivyöhykkeellä Keski-Pohjanmaalla, noin viiden kilometrin päässä Ylivieskan kirkonkylästä. Intruusio koostuu pääosin kerroksellisesta gabrosta, mutta pitää sisällään myös kuppimaisen peridotiitti-intruusion sekä muita mafis-ultramafisi...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Others |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2017
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711253171 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201711253171 |
| Summary: | Ylivieskan gabroperidotiitti-intruusio sijaitsee Kotalahden nikkelivyöhykkeellä Keski-Pohjanmaalla, noin viiden kilometrin päässä Ylivieskan kirkonkylästä. Intruusio koostuu pääosin kerroksellisesta gabrosta, mutta pitää sisällään myös kuppimaisen peridotiitti-intruusion sekä muita mafis-ultramafisia kivilajeja. Tutkielman tarkoituksena oli tutustua Ylivieskan intruusion gabro-osan petrografiaan Pyhäsalmi Mine Oy:ltä saatujen näytteiden avulla sekä tarkastella intruusiota osana synorogeenista mafis-ultramafista magmatismiä. Intruusio on tutkielman tulosten mukaan tyypillinen svekofenninen mafis-ultramafinen intruusio vastaten genetiikaltaan, petrografialtaan sekä mineralogialtaan muita svekofennisiä Ni-Cu esiintymiä sekä Kotalahti-tyypin intruusioita.
Polarisaatio- ja malmimikroskoopilla sekä röntgenmikroanalysaattorilla suoritettujen tutkimusten tuloksien perusteella Ylivieskan gabron kerroksellisesta osasta olevat näytteet koostuivat oliviinigabronoriitista, gabronoriitista sekä noriitista. Yhdessä näytteessä esiintyi Ylivieskan intruusiolle tyypillistä kumulusplagioklaasia. Pyrokseenin muuttumista amfiboleiksi oli havaittavissa kahdessa näytteessä. Molemmat näytteistä olivat myös mineralisoituneita sisältäen pääosin magneettikiisua, pentlandiittia, rikkikiisua sekä kuparikiisua.
Ylivieskan gabroperidotiitti-intruusiossa riittää paljon tutkittavaa myös jatkossa. Eri magmatyyppien ikiä ja keskinäisiä leikkaussuhteita ei ole pystytty arvioimaan luotettavasti. Gabron ja peridotiittimuodostuman väliset suhteet vaativat lisäksi vielä varmistamista. Mahdollisesti kontaminoituneet pyrokseniitit sekä primitiivisemmän tyypin peridotiitit ovat uusimman tutkimustiedon perusteella malminetsinnällisesti mielenkiintoisimpia jatkotutkimuskohteita. Jotta malmipotentiaalisemmat alueet voitaisiin rajata tarkemmin, täytyisi eri magmatyyppien erot tunnistaa paremmin. |
|---|