”Se on mun työtapa ja se on mun filosofia, ja siellä on mun pedagogiikka”:opettajien kertomuksia positiivisen pedagogiikan toteuttamisesta

• Main Authors: Klasila, T. (Tarleena), Koivukangas, L. (Laura)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Online Access: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201711103091

Tiivistelmä. Tämän pro gradun tarkoituksena on kuvata narratiivisuuden keinoin luokanopettajien kertomuksia positiivisen pedagogiikan toteuttamisesta. Positiivinen pedagogiikka keskittyy oppilaan luonteenvahvuuksiin sekä voimavaroihin. Pedagogiikan pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä ongelmia sekä parantaa yksilön oppimista ja hyvinvointia positiivisuuden kautta. Tutkielman tavoitteena on saada syvempi ymmärrys positiivisen pedagogiikan käytännön toteuttamisesta sekä löytää ideoita muille tästä opetus- ja kasvatussuuntauksesta kiinnostuneille. Tutkimuskysymyksenä on: 1. Mitä opettajat kertovat positiivisen pedagogiikan toteuttamisesta peruskoulussa? Tutkimusaineisto on kerätty kolmelta positiivista pedagogiikkaa toteuttavalta peruskoulun opettajalta helmikuussa 2017. Aineisto koostuu kahdesta kerronnallisesta teemahaastattelusta sekä yhdestä kerronnallisesta kirjoitelmasta. Tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat kattavasti perehtyneet positiiviseen pedagogiikkaan ja toteuttaneet sitä useamman vuoden ajan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jossa ensin aineisto redusoitiin eli pelkistettiin yksittäisiksi ilmaisuiksi, sen jälkeen klusteroitiin eli ilmaisut käsiteltiin ja ryhmiteltiin teemojen mukaan, ja viimeiseksi aineisto abstrahoitiin eli muodostettiin pääteemat. Positiivisen pedagogiikan toteuttamisessa keskeiseksi nähtiin luonteenvahvuuksien etsiminen, ja niiden pedagoginen hyödyntäminen. Opettajat pitivät tärkeänä myös resilienssin vahvistamista, jonka he määrittelivät sisäisen puheen, onnistumisten, kasvun asenteen ja minäpystyvyyden kautta. Vuorovaikutuksen kehittämisen avulla opettajat rakensivat turvallista ilmapiiriä, joka lisäsi vahvuuksien kehittämistä ja harjoittelemista. Opettajat kuvasivat useita harjoitteita, joiden kautta näitä keskeisiä taitoja pystytään käytännössä harjoittelemaan. Vahvuuskielen käyttö sekä opettajan oma esimerkki nähtiin tärkeänä oppilaiden omaksuessa positiivista ajattelutapaa. Positiivista pedagogiikkaa opettajat toteuttivat integroiden sekä teematuntien, -päivien ja -viikkojen muodossa. Opettajat kokivat pedagogiikan toteuttamisen vahvistavan myös omaa opettajuutta ja hyvinvointia. Luotettavuutta vahvistavia tekijöitä ovat tutkielmassa tutkijatriangulaatio sekä aineistotriangulaatio. Tutkielma pyrkii myös vahvistettavuuteen eli tehdyt ratkaisut avataan selkeästi lukijalle, jolloin pystytään arvioimaan tutkijoiden tekemää päättelyä. Tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä, vaan ne toimivat näkökulmana avaamassa positiivisen pedagogiikan käytännön toteuttamista. Narratiiviisessa tutkimuksessa on tärkeää, että tutkittavien kertomukset pääsevät kuuluviin. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää saada kattavampaa käytännön tietoa aiheesta. Erityisesti olisi mielenkiintoista tutkia positiivisen pedagogiikan vaikutuksia sosioekonomiseen asemaan sekä kiusaamisen ehkäisemiseen.