Suomalaiset yliopistot instagramissa #some #osallistavatiede #organisaatioviestintä

• Main Author: Oja-Leikas, M. (Mirkka)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Information Studies
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710052947; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201710052947

Tutkimukseni tavoitteena oli kartoittaa, millä tavoin suomalaiset yliopistot hyödyntävät viestinnässään kuvanjako- ja verkostoitumispalvelu Instagramia. Tutkimusaineistona käytin yliopistojen virallisia Instagram-profiileja ja niissä jaettuja julkaisuja, joita sisällönanalyysin menetelmin luokittelin, teemoittelin, tyypittelin ja kvantifioin. Tutkittavia julkaisuja oli yhteensä 447 kappaletta. Ajallisesti tarkastelu kattoi vuoden 2017 tammi- ja helmikuun. Tutkimuskysymykseni koskivat erityisesti Instagram-viestinnän aktiivisuutta, monipuolisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Lisäksi kiinnitin huomiota tiedeviestinnän toteutumiseen, julkaisujen saamiin tykkäysmääriin sekä käyttäjäprofiileista saatuihin tietoihin, joiden perusteella arvioin viestinnän onnistumista ja esitin mahdollisia kehitysehdotuksia. Työni teoreettinen viitekehys rakentui aiemmista tutkittavaa aihetta sivuavista tutkimuksista ja teorioista, jotka kokosin kolmesta keskenään risteävästä tarkastelukulmasta: sosiaalisen median viestinnästä, populaarista tiedeviestinnästä sekä organisaatioviestinnästä. Tutkimusotteeltaan työni edusti empiiristä ja realistista näkökulmaa. Tutkimustulokset osoittivat suomalaisyliopistojen Instagram-viestinnän olevan määrällisesti aktiivista, mutta julkaisutahdiltaan epätasaista. Suurin osa julkaisuista perustui visuaaliselta sisällöltään still-kuviin videojulkaisujen osuuden jäädessä pieneksi. Asianmukaisia hashtageja suomalaisyliopistot hyödynsivät säännöllisesti, ja ne olivat tyypillisesti yliopistojen nimiin viittaavia aihetunnisteita. Sen sijaan toisten Instagram-käyttäjien tägääminen ja heidän tuottamansa sisällön repostaaminen jäivät Instagram-julkaisuissa vähäiseksi. Vaihtelua sisältöihin saatiin käyttämällä vierailevia sisällöntuottajia. Aihepiireiltään Instagram-julkaisut käsittelivät lähinnä yliopistojen omia tapahtumia, yliopiston fyysisiä puitteita ja yliopistossa opiskelua. Opiskelijaelämää ja opiskelijarekrytointia kuvaavat sisällöt jäivät niukaksi. Tieteellistä tutkimusta tai sen tuloksia käsitteli vain 2 % julkaisuista. Vastavuoroiseen keskusteluun rohkaisevat julkaisut jäivät aineistossa vähemmistöön, ja vain joka kymmenes suomalaisyliopistojen Instagram-tileillä esitetyistä kommenteista sai vastauksen. Suomalaisyliopistojen aktiivisempi osallistuminen dialogiin olisi perusteltua. Pystyäkseen vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin tiedeorganisaatioiden on kyettävä hyödyntämään perinteisestä poikkeavia viestinnän muotoja. Instagram-viestinnän ydin on muiden sosiaalisen median kanavien tapaan läsnäolossa. Vahvin vaikutus syntyy seuraamalla toisia käyttäjiä, esittämällä heille kysymyksiä ja kehotuksia, vastaamalla heidän kommentteihinsa ja jakamalla edelleen muiden sisältöä sekä tuottamalla itse omia sidosryhmiä palvelevaa ja kiinnostavaa sisältöä, joka houkuttelee seuraamaan, kommentoimaan ja jakamaan edelleen.