Ammatillisiksi opettajiksi opiskelevien kokemuksia osaamisperusteisten opintojen aloittamisesta

• Main Author: Rusanen, T. (Tiina)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709062825; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201709062825

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin ammatillisiksi opettajiksi opiskelevien kokemuksia osaamisperusteisten opintojen aloittamisesta Oulun ammatillisella opettajakorkeakoululla syksyllä 2016. Opiskelijoiden kokemuksista osaamisperusteisesta opiskelusta ei ole tehty Suomessa aiempaa tutkimusta, vaikka sen merkitys on korostunut viime vuosikymmeninä kaikilla koulutusasteilla. Tutkimus on fenomenologinen tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimivat teemahaastattelu sekä opintoryhmien lähipäivien havainnointi. Tutkimuksessa haastateltiin kahteen kertaan viittä opiskelijaa heidän opiskeluihin liittyvistä kokemuksistaan. Aineiston analyysissa on hyödynnetty fenomenologista menetelmää sovelletusti. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii osaamisesta ja osaamisperusteisuudesta käyty tieteellinen keskustelu. Tutkimusten tulosten mukaan osaamisperusteisuuden sisäistäminen uutena opiskelutapana herättää opiskelijoissa hämmennyksen ja epävarmuuden tunteita. Oman opintoryhmän yhteiset lähipäivät ovat merkittävä opintojen rytmittäjä, minkä lisäksi ne tarjoavat opiskelijoille vertaistuen mahdollisuuksia sekä autenttisen tilan harjoitella opettajuutta. Opintojen osaamistavoitteiden merkityksen ymmärtäminen sekä oman osaamisen arviointi eli hops-prosessi koetaan haastavana ja aikaa vievänä prosessina, johon opiskelijat kaipaavat tukea ja ohjausta. Opinnot etenevät yksilöllisesti ja ne ovat sovitettavissa opiskelijoiden yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja opiskelutapoihin. Tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä tutkitun ainutlaatuisen tapauksen ulkopuolelle, mutta saavutettua tietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa ja kehittäessä osaamisperusteista opetussuunnitelmaa ja käytännön toteutusmuotoja. Tutkimuksen luotettavuutta on arvioitu suhteessa kokemuksen tutkimuksen luotettavuuden kriteereihin sekä muihin kvalitatiivisen tutkimusperinteen arviointikriteereihin.