Postfeministinen Lumikki:tyttönä kasvamisen esteet ja mahdollisuudet uusliberalististen ja postfeminististen prosessien risteymissä

• Main Author: Kylli, L. (Laura)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709062807; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201709062807

Nuorisotutkimuksen ja feministisen tutkimuksen risteymissä 70-luvun lopulla syntynyt tyttötutkimus on pyrkinyt tuomaan aiemmassa nuorisotutkimuksessa unohdettujen tyttöjen ääntä esille, mutta on usein sortunut käsitteellistämään tytöt joko yksipuolisen ylistävästä tai uhriuttavasta näkökulmasta. Kiltin tytön konstruktion murtuessa on huolestuttu uuden tytön rappiollisuudesta samalla kun menestyjätyttöjen harteille on lastatattu odotukset maailman valloittamisesta. Tyttöjen asemoiminen uhri- tai menestyjäpositioihin ei tee oikeutta tyttöjen omalle äänelle eikä tyttöjen moninaisuudelle. Tutkimukseni on avaus tähän keskusteluun ja pyrkimys esittää tytöistä uutta tietoa, tyttöjen kertomana ja tuottamana. Tutkimukseni viitekehyksenä toimivat teoriat postfeminismistä ja uusliberalismista, jotka käsitteellistän myöhäismoderneja yhteiskuntia koskeviksi, yhteiskunnallista keskustelua, mediaa, populaarikulttuuria ja poliittista päätöksentekoa läpileikkaaviksi prosesseiksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia subjektipositioita postfeministiset ja uusliberalistiset diskurssit tarjoavat tytöille. Lisäksi tarkastelen, minkälaisia mahdollisuuksia ja esteitä postfeministinen ja uusliberalistinen aika asettaa tyttönä kasvamiselle sekä kuinka tytöt neuvottelevat näistä positioista, mahdollisuuksista ja esteistä tytöille suunnatun luovan työpajatoiminnan puitteissa. Tutkimusaineisto tuotettiin luovia menetelmiä ja ryhmäkeskusteluja hyödyntäen kahdessa tytöille suunnatussa työpajassa, joihin osallistui yhteensä 16 kuudesluokkalaista tyttöä pohjois-pohjanmaalaiselta alakoululta. Työpajoissa käsiteltiin tyttönä kasvamiseen liittyviä iloja ja haasteita kirjoittaen, piirtäen ja keskustellen. Keskusteluaineisto sekä tyttöjen tuottamat kirjoitukset ja muut tuotokset analysoitiin käyttäen diskurssianalyyttisia menetelmiä. Tyttöjen keskustelut ja tuotokset toivat esille moninaisia keskenään risteäviä esteitä ja mahdollisuuksia, joiden rajoissa tytöt muodostivat minuuttaan. Erityisesti ulkonäkö ja koulu merkityksellistyivät tytöille tärkeinä resursseina, joihin liitettiin toisaalta positiivisia ja toisaalta negatiivisia tunteita. Näin tyttöjen keskusteluista ja tuotoksista nousevan kolmenlaisia subjektipositioita: kauniin tytön, menestyvän tytön ja mukautuvan tytön positiot. Kaikki positiot kehystettiin toisaalta vapaasti valittavina, toisaalta välttämättöminä. Keskustelujen ja luovan prosessin aikana positioihin muodostui myös säröjä ja liikkumistilaa. Tutkimustulokset antavat viitteitä niistä risteävistä prosesseista, jotka vaikuttavat tyttöjen mahdollisuuksiin toimia ja rakentaa minuuttaan myöhäismodernissa, suomalaisessa kontekstissa. Tutkimukseni haastaa kasvattajia pohtimaan suhtautumistaan tyttöihin ja poikiin koulussa sekä kiinnittämään huomiota niihin tapoihin, joilla arvottaa tyttöjen ja poikien käytöstä tai ulkoista olemusta. Lisäksi tutkimus herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, kuinka tyttöjä voitaisiin tukea kasvussaan ja kehityksessään aikana, jolloin heihin kohdistuvat odotukset sekä heille tarjoutuvat subjektipositiot ovat varsin ristiriitaisia. Jatkotutkimus heterogeenisemmällä tutkimusjoukolla tarjoaisi tässä tutkimuksessa puuttuvaa tietoa siitä, kuinka intersektionaalisesti eroa tuottavat kategoriat kuten luokka, kansalaisuus, etnisyys tai vammaisuus vaikuttavat niihin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin, joiden piirissä tytöt voivat rakentaa minuuttaan. Tämän lisäksi seurantatutkimus tutkimieni kuudesluokkalaisten tyttöjen parissa tarjoaisi hedelmällisen tutkimusasetelman, missä voitaisiin tutkia yläasteelle siirtymisen vaikutusta tarjolla oleviin subjektipositioihin ja niihin rajoihin, joiden sisällä tyttöyttä voidaan toteuttaa.