Luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksi
Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin metsämaiden luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuutta metsäkanalintujen poikue-elinympäristöiksi. Tätä tutkittiin vertailemalla nuorille poikasille tärkeän ravinnon, selkärangattomien eläinten, esiintymistä luonnontilaisilla ja...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Dissertation |
Language: | Finnish |
Published: |
University of Oulu
2017
|
Subjects: | |
Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708232759 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201708232759 |
id |
ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-201708232759 |
---|---|
record_format |
oai_dc |
spelling |
ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-2017082327592018-06-22T04:50:44ZLuonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksiHeikkinen, M. (Matti)info:eu-repo/semantics/openAccess© Matti Heikkinen, 2017BiologyTässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin metsämaiden luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuutta metsäkanalintujen poikue-elinympäristöiksi. Tätä tutkittiin vertailemalla nuorille poikasille tärkeän ravinnon, selkärangattomien eläinten, esiintymistä luonnontilaisilla ja ennallistetuilla soilla. Lisäksi selvitettiin kasviruutuaineiston perusteella, onko ennallistuksen lisäämä veden määrä maaperässä vaikuttanut kasvillisuuteen. Ennallistuksen vaikutusta selvitettiin vertailemalla selkärangattomien ja kasvien yhteisökoostumusta luonnontilaisten ja ennallistettujen soiden välillä. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin Taivalkoskella kesällä 2015. Vertailukohtana oli ennen ennallistamista vuonna 2007 samoilta paikoilta kerätty aineisto. Tutkimuskohteilta kerättiin selkärangattomia sekä kuoppapyydyksillä että kenttähaavinnalla metsäkanalintujen poikasten ensimmäisten kolmen elinviikon aikana. Näytteistä laskettiin selkärangattomien lukumäärät sekä määritettiin eläimet pääasiassa lahko tai alalahkotasolle, mutta joissakin tapauksissa heimotasolle asti. Tarkastelut tehtiin myös erikseen metsäkanalintujen poikasten kannalta erityisen tärkeille ravintokohteille. Kasvillisuuskartoitukset toteutettiin kasvillisuusruutujen avulla kenttä- ja pohjakerroksen lajien suhteellisiin peittävyyksiin perustuen. Aineiston analysoinnissa keskityttiin testaamaan ennallistamisen onnistumista luonnontilakäsittely:vuosi- yhdysvaikutuksen perusteella, so. käsittelyjen eron odotettiin pienenevän merkitsevästi ennallistamisen jälkeen (vuonna 2015). NMDS- analyysien mukaan sekä selkärangattomien että kasvillisuuden yhteisörakenteiden muutokset eivät tukeneet ennallistamisen odotettuja vaikutuksia, sillä odotetun kaltaista luonnontilakäsiteltyjen kohteiden samankaltaistumista ei havaittu. NMDS-ordinaation perusteella voidaan tulkita, että luonnontilaiset kohteet ovat olleet vuodesta toiseen kosteampia lajistonsa perusteella kuin ennallistetut kohteet, koska ne sijoittuvat ordinaatiossa lähemmäksi maaperän kosteutta indikoivia rahkasammalia. Niin ikään, useimmat monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat eivät tukeneet ennallistamisen odotettuja vaikutuksia. Joitakin merkitseviä yhdysvaikutuksia havaittiin, mutta niissäkin ennallistamisen vaikutus oli odotetun suhteen päinvastainen. Varsinkin selkärangattomien aineistoissa vuosi 2015 oli lajistoltaan huomattavasti köyhempi kuin vuosi 2007. Taustalla oli selkeä ero vuosien sääolosuhteissa — vuosi 2015 oli kylmä ja kostea. Tämä vaikeutti varsinaisen ennusteen tulkintaa, sillä ero saattoi johtua olosuhteiden vaikutuksesta pyyntimenetelmien tehokkuuteen — varsinkin kuoppapyynnin osalta. Menetelmällisistä ongelmista huolimatta, tulokset eivät anna riittäviä todisteita ennallistamisen onnistumisesta millään tutkitulla tasolla. Varsinkin kasvillisuustulokset, mutta osin myös selkärangattomien tulokset, viittaavat siihen, että tutkimuksen aikajana oli liian lyhyt: ennallistamisen positiiviset vaikutukset eivät ole vielä tulleet näkyviin. Tutkimuksen tulokset tukevat siis jossakin määrin ajatusta, että biodiversiteetti pysyy yleensä alhaisempana ja yhteisön koostumus muuttuneena häiriintyneessä ja ennallistetussa kohteessa verrattuna siihen, että ekosysteemi olisi täysin koskematon. Tutkimus antaa kuitenkin aihetta laajemmille ja pitkäaikaisemmille tutkimuksille ennallistettujen ja luonnontilaisten soiden välisestä vertailusta metsäkanalintujen poikue-elinympäristöinä.University of Oulu2017-08-23info:eu-repo/semantics/masterThesisinfo:eu-repo/semantics/publishedVersionapplication/pdfhttp://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708232759urn:nbn:fi:oulu-201708232759fin |
collection |
NDLTD |
language |
Finnish |
format |
Dissertation |
sources |
NDLTD |
topic |
Biology |
spellingShingle |
Biology Heikkinen, M. (Matti) Luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksi |
description |
Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin metsämaiden luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuutta metsäkanalintujen poikue-elinympäristöiksi. Tätä tutkittiin vertailemalla nuorille poikasille tärkeän ravinnon, selkärangattomien eläinten, esiintymistä luonnontilaisilla ja ennallistetuilla soilla. Lisäksi selvitettiin kasviruutuaineiston perusteella, onko ennallistuksen lisäämä veden määrä maaperässä vaikuttanut kasvillisuuteen. Ennallistuksen vaikutusta selvitettiin vertailemalla selkärangattomien ja kasvien yhteisökoostumusta luonnontilaisten ja ennallistettujen soiden välillä. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin Taivalkoskella kesällä 2015. Vertailukohtana oli ennen ennallistamista vuonna 2007 samoilta paikoilta kerätty aineisto. Tutkimuskohteilta kerättiin selkärangattomia sekä kuoppapyydyksillä että kenttähaavinnalla metsäkanalintujen poikasten ensimmäisten kolmen elinviikon aikana. Näytteistä laskettiin selkärangattomien lukumäärät sekä määritettiin eläimet pääasiassa lahko tai alalahkotasolle, mutta joissakin tapauksissa heimotasolle asti. Tarkastelut tehtiin myös erikseen metsäkanalintujen poikasten kannalta erityisen tärkeille ravintokohteille. Kasvillisuuskartoitukset toteutettiin kasvillisuusruutujen avulla kenttä- ja pohjakerroksen lajien suhteellisiin peittävyyksiin perustuen. Aineiston analysoinnissa keskityttiin testaamaan ennallistamisen onnistumista luonnontilakäsittely:vuosi- yhdysvaikutuksen perusteella, so. käsittelyjen eron odotettiin pienenevän merkitsevästi ennallistamisen jälkeen (vuonna 2015). NMDS- analyysien mukaan sekä selkärangattomien että kasvillisuuden yhteisörakenteiden muutokset eivät tukeneet ennallistamisen odotettuja vaikutuksia, sillä odotetun kaltaista luonnontilakäsiteltyjen kohteiden samankaltaistumista ei havaittu. NMDS-ordinaation perusteella voidaan tulkita, että luonnontilaiset kohteet ovat olleet vuodesta toiseen kosteampia lajistonsa perusteella kuin ennallistetut kohteet, koska ne sijoittuvat ordinaatiossa lähemmäksi maaperän kosteutta indikoivia rahkasammalia. Niin ikään, useimmat monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat eivät tukeneet ennallistamisen odotettuja vaikutuksia. Joitakin merkitseviä yhdysvaikutuksia havaittiin, mutta niissäkin ennallistamisen vaikutus oli odotetun suhteen päinvastainen. Varsinkin selkärangattomien aineistoissa vuosi 2015 oli lajistoltaan huomattavasti köyhempi kuin vuosi 2007. Taustalla oli selkeä ero vuosien sääolosuhteissa — vuosi 2015 oli kylmä ja kostea. Tämä vaikeutti varsinaisen ennusteen tulkintaa, sillä ero saattoi johtua olosuhteiden vaikutuksesta pyyntimenetelmien tehokkuuteen — varsinkin kuoppapyynnin osalta. Menetelmällisistä ongelmista huolimatta, tulokset eivät anna riittäviä todisteita ennallistamisen onnistumisesta millään tutkitulla tasolla. Varsinkin kasvillisuustulokset, mutta osin myös selkärangattomien tulokset, viittaavat siihen, että tutkimuksen aikajana oli liian lyhyt: ennallistamisen positiiviset vaikutukset eivät ole vielä tulleet näkyviin. Tutkimuksen tulokset tukevat siis jossakin määrin ajatusta, että biodiversiteetti pysyy yleensä alhaisempana ja yhteisön koostumus muuttuneena häiriintyneessä ja ennallistetussa kohteessa verrattuna siihen, että ekosysteemi olisi täysin koskematon. Tutkimus antaa kuitenkin aihetta laajemmille ja pitkäaikaisemmille tutkimuksille ennallistettujen ja luonnontilaisten soiden välisestä vertailusta metsäkanalintujen poikue-elinympäristöinä. |
author |
Heikkinen, M. (Matti) |
author_facet |
Heikkinen, M. (Matti) |
author_sort |
Heikkinen, M. (Matti) |
title |
Luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksi |
title_short |
Luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksi |
title_full |
Luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksi |
title_fullStr |
Luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksi |
title_full_unstemmed |
Luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksi |
title_sort |
luonnontilaisten ja ennallistettujen pienialaisten soiden soveltuvuus metsäkanalintujen poikue-elinympäristöksi |
publisher |
University of Oulu |
publishDate |
2017 |
url |
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708232759 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201708232759 |
work_keys_str_mv |
AT heikkinenmmatti luonnontilaistenjaennallistettujenpienialaistensoidensoveltuvuusmetsakanalintujenpoikueelinymparistoksi |
_version_ |
1718702088120172544 |