Musiikintunnit murrosikäisten yhteishengen rakentajana
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee musiikin merkitystä yhteisöllisyyden tuojana murrosikäisten elämässä sekä musiikintuntien mahdollisuuksia murrosikäisten ryhmähengen parantajana. Tutkielma etenee eritellen aluksi murrosiässä ilmaantuvia sekä sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavia fyysisiä, psyykki...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Others |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2017
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706032506 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201706032506 |
| Summary: | Tämä kandidaatintutkielma käsittelee musiikin merkitystä yhteisöllisyyden tuojana murrosikäisten elämässä sekä musiikintuntien mahdollisuuksia murrosikäisten ryhmähengen parantajana. Tutkielma etenee eritellen aluksi murrosiässä ilmaantuvia sekä sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavia fyysisiä, psyykkisiä ja seksuaalisuuden muutoksia. Seuraavassa käsittelykappaleessa avataan yhteisöllisyyden käsitettä ja ilmentymiä kasvatuksessa ja opetuksessa sekä musiikin eri harjoitusmuodoissa. Musiikkikasvatuksen yhteisöllisyyden käsittelystä tutkielma päätyy lopulta nivomaan käsitellyt kappaleet yhteen viimeisessä ”Musiikintunnit murrosikäisten yhteishengen rakentajana”-osiossa, jossa puhutaan musiikin merkityksestä nuorelle sukupolvelle sekä todetaan joitain konkreettisia keinoja siihen, kuinka musiikinopettaja voi tietoisesti pyrkiä parantamaan opetettavan luokan yhteisöllisyyttä musiikintunneilla.
Murrosiässä ihminen alkaa muuttua lapsesta aikuiseksi fyysisesti, psyykkisesti sekä seksuaalisesti, mikä johtaa muutoksiin myös nuoren sosiaalisessa käyttäytymisessä. Kokiessaan uudenlaisia epävarmuuden ja hämmennyksen tunteita itsessä tapahtuvista kokonaisvaltaisista muutoksista murrosikäiselle on erityisen tärkeää kuulua vertaisryhmiin ja tuntea olonsa hyväksytyksi näissä ryhmissä. Myös luontaisesti murrosiässä ilmaantuva tarve itsenäistyä kasvattaa ystävyyssuhteiden sekä koulun sosiaalisissa yhteisöissä viihtymisen merkitystä nuorelle mm. vanhempiin tukeutumisen kustannuksella.
Koska murrosiässä noin yläkouluikäisenä nuoren tarve kuulua joukkoon kasvaa paljon, on etenkin juuri perusopetuksen yläluokilla kouluissa tärkeää pyrkiä järjestämään opetus ja oppitunnit yhteishenkeä tukevasti ja parantavasti. Musiikin luonne sen eri toiminta- ja harjoitusmuodoissa on hyvin usein jollain tapaa yhteisöllinen tai vuorovaikutuksellinen ja kouluympäristössä pidettävillä musiikintunneilla musisointi on melkeinpä aina yhteisöllistä toimintaa. Yhteismusisointi kehittää nuoren yhteistyökykyä, kuunteluvalmiuksia sekä toisten huomioon ottamista. Myös onnistunut ryhmässä soittaminen sekä yhdessä koetut musiikkielämykset voivat vahvistaa yläkoululuokan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi musiikki voi auttaa nuoria identifioitumaan nuorisokulttuuriin ja sen alakulttuurien yhteisöihin toimien kulttuurillisen identiteetin vahvistajana. |
|---|