”Se on osa minua”:Oulujokivarren asukkaiden ja mökkiläisten ympäristösuhde

• Main Author: Kärnä, S. (Saila)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022386; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201706022386

Suurin osa suomalaisista liittää mielipaikkansa luontoympäristöön. Oleskelun luontoympäristössä on todettu olevan yhteydessä sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Ympäristön laadulla on siis merkitys paitsi ihmisten viihtyvyyteen myös hyvinvointiin. Ihminen muodostaa häntä ympäröivään tilaan suhteen, joka voi saada negatiivisia tai positiivisia piirteitä. Tässä opinnäytetyössä tutkin tätä ihmisen ja ympäristön monimuotoista suhdetta. Perehdyin ympäristösuhteen määritelmiin tutkimuskirjallisuuden avulla sekä tutkin Oulujokivarren asukkaiden ja mökkiläisten Oulujoelle antamia merkityksiä. Tutkimus sijoittui ympäristösosiologian, ympäristöpsykologian sekä ympäristökasvatuksen piiriin. Tutkimuskirjallisuuden perusteella totesin, että ympäristösuhteen määritelmä on riippuvainen sitä tutkivasta tieteenalasta ja sen määrittelemiseksi oli perehdyttävä sen lähikäsitteisiin, luontosuhteeseen ja paikkakiintymykseen. Luontosuhteessa painottuu yksilön suhde luontoympäristöön, paikkakiintymys keskittyy yksilön tai yhteisön vahvaan tunnesiteeseen heille merkitykselliseen paikkaan. Näiden käsitteiden avulla löydettiin kattava määritelmä ympäristösuhteelle. Ympäristösuhde on monimuotoinen suhde, joka syntyy yksilön tai yhteisön ja merkityksellisen paikan välille. Merkityksellinen paikka voi olla osa rakennettua tai luontoympäristöä. Suhde syntyy muistojen ja paikalle annettujen merkitysten avulla ja on jatkuvasti muuttuva. Hyödynsin tutkimuksessa myös empiiristä aineistoa. Analysoin tutkimusaineistoa teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Aineistosta nousi esille vastaajien Oulujoelle antamia merkityksiä, joilla oli historiallisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Vastauksista nousivat esille myös henkilökohtaiset ja yhteisölliset merkityksenannot. Aineistosta nousseita analyysiluokkia verrattessa paikkakiintymyksen teoriaan todettiin, että vastaukset ovat suurimmaksi osaksi teorian kanssa yhteneväiset. Teoriaan sopimattomat vastaukset liittyivät vastaajien esiin tuomiin negatiivisiin sekä välinpitämättömiin tunteisiin. Näiden vastausten tarkempi tutkiminen olisi yksi mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde.