Miten puhe on taidetta?

Tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten puhe on taidetta. Tutkimus tarjosi metodiksi puhetaiteelle puheen ilmaisumuotoja, jotka olivat tutkimuksen keskeinen ongelma. Tutkielma kuvasi ja kartoitti puheenmuodostuksesta peräisin olevia ilmaisumuotoja. Puheenmuodostus on kehitetty 1910-luvulla Rudolf S...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Miettinen, J. (Jari)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2017
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022380
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201706022380
Description
Summary:Tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten puhe on taidetta. Tutkimus tarjosi metodiksi puhetaiteelle puheen ilmaisumuotoja, jotka olivat tutkimuksen keskeinen ongelma. Tutkielma kuvasi ja kartoitti puheenmuodostuksesta peräisin olevia ilmaisumuotoja. Puheenmuodostus on kehitetty 1910-luvulla Rudolf Steinerin antroposofian pohjalta. Puheenmuodostusta ei ole ymmärrettävä kieleksi, johon liittyy pelkkä subjektin tarve puhua, vaan eläväksi käytännöksi, joka olemassaolollaan välittömästi liittää yleisön esitykseen. Tutkielman kirjoittaja on 30 vuotta työskennellyt ilmaisumuodoista tietoisena. Tutkielma kartoitti laadullisesti puheen ilmaisumuotojen valintaa diskurssianalyysillä ja niiden käyttöä esityksessä. Lisäksi tutkielma kuvasi akustisen fonetiikan analyysilla perustaajuuden- ja ajoituksenpiirteitä puheen ilmaisumuotojen esiintymisessä. Tutkielmaa voi luonnehtia monimenetelmälliseksi eli triangulaatio tutkimukseksi, jossa kvalitatiivista tutkimusta täydentää kvantitatiivinen osuus, vahvistaen ilmaisumuotojen näkyvyyttä ja lisäten tutkimuksen luotettavuutta. Tutkielma jakautuu teoriaosuuteen kirjallisuuskatsauksineen, laadulliseen osuuteen, jossa analysointi toteutettiin heuristisella reflektoivalla analyysilla ja määrälliseen fonetiikan osuuteen. Tutkimuksen molemmissa empiirisissä osioissa käytettiin primääriaineistoa, jonka tutkija itse loi. Kvalitatiivisen osion aineistona oli tutkijan laatima työpäiväkirja ja kvantitatiivisen tutkimuksen aineiston tutkija loi nauhoittaen ilmaisumuotoista puhettaan. Tutkielma vahvisti tekijän kokemuksellisen etukäteisodotuksen puheen ilmaisumuotojen ominaisuuksista. Kuudesta ilmaisumuodosta ’osoittava’, ’kysyvä’ ja ’erottava’ suuntautuvat ulospäin, ulkoisiin havaintoihin ja ’miettivä’, ’liittävä’ ja ’todistava’ sisäänpäin, sisäisyyden havaintoihin. Tulokset olivat luettavissa erityisesti perustaajuuden ja sen muutosnopeuden muutoksista. Tutkielmassa kehitettiin ilmaisumuotojen valintametodi diskurssianalyyttista ajattelua hyödyntäen. Tutkielman teoriaosuus selvensi Steinerin näyttämötaiteen impulssin luonnetta kommentoiden David Mametin kirjoituksilla. Tutkielma vastasi puheen olevan taidetta ilmaisumuotojen avulla. Fonetiikka näyttäytyi puhetaiteen tutkimusalustaksi. Tutkielma oli tapaustutkimus ja sen luotettavuus näyttäytyy yksittäisen puhetaiteilijan kontekstissa. Tutkielmaan liittyy pedagoginen aspekti. Taiteellinen pedagogiikka voi yksinkertaisimmillaan toimia jo ihmisen puheessa. Tutkielma selvensi puheen olevan pedagoginen alue tuoda kasvatukseen ihmisen kokonaisuuden kokemus. Tutkielma opettaa ihmisiä löytämään tekstistä puheen ilmaisumuotoja ja käyttämään niitä. Ilmaisumuotojen avulla lasten parissa toimivat aikuiset voivat esimerkiksi rohkaistua tavoittelemaan vivahteikasta puheilmaisua. Kun puhe on puhetaiteen laadullisuuksilla työstettyä, voi laadut heijastua lapsen arkeen iässä, jolloin ympäristön vaikutukset jättävät lapsiin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia jälkiä. Jatkotutkimuksia aiheesta voi odottaa niin teatterin, fonetiikan kuin pedagogiikan alalta.