Puserokauhua lietsomassa vai kansanvaltaa puolustamassa?:yhteiskuntarauhaan liittyvä sisäpoliittinen keskustelu vuoden 1934 valtiopäivillä

• Main Author: Korhonen, S. (Samu)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: History
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012359; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201706012359

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaista sisäpoliittista keskustelua eduskunnassa käytiin yhteiskuntarauhasta vuoden 1934 valtiopäivillä. Edistyspuolueen Toivo Kivimäen vähemmistöhallitus toi eduskuntaan useita yhteiskuntarauhaa turvaamaan tarkoitettuja lakiesityksiä, joista tässä tutkielmassa käsitellään yhdistyslain muutosta, niin sanottua puserolakia ja kommunistilakien muuttamista ja niiden voimassaolon jatkamista. Näiden kokonaisuuksien avulla tutkielmassa selvitetään, millaisena eduskunnassa toimivat ryhmittymät näkivät yhteiskuntarauhan ja miten sitä mahdollisesti uhkaavaan vaaraan tuli reagoida. Tutkielmassa esitetään ennakko-oletus, jonka mukaan vuonna 1934 yhteiskuntarauhan nähtiin olevan uhattuna ja tämän pohjalta selvitetään, kuka yhteiskuntarauhaa uhkasi ja miten siihen suhtauduttiin. Tutkielman metodina käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jonka avulla selvitetään, millaiset diskurssit olivat yhteiskuntarauhaan liittyvien käsitysten taustalla ja että pääsivätkö jotkut diskurssit hegemoniseen asemaan. Diskurssien selvittämisessä hyödynnetään Carol Bacchin ”What’s the problem represented to be” -lähestymistapaa, johon liittyvän kysymyssarjan avulla voidaan selvittää, mikä esitettiin ongelmana, millaiseksi se kuvattiin, mitä oletuksia siihen liittyi, mitä seurauksia ongelmalla oli ja vaiettiinko joistain ongelmaan liittyvistä seikoista. Asettamani ennakko-oletuksen perusteella tämä ongelma oli yhteiskuntarauhaa kohdannut uhka. Lähteinä tutkielmassa ovat valtiopäiväasiakirjat ja eduskuntaryhmien pöytäkirjat. Tutkimustuloksena selvisi, että valtadiskurssin eli eduskunnan ylivoimaisen enemmistön mukaan pääasiallisen uhan muodosti äärioikeisto eli lähinnä Lapuan liikkeen perillisenä pidetty Isänmaallinen kansanliike (IKL). Poliittisilla tunnusmerkeillä keskustelussa viitattiin enimmäkseen IKL:n käyttämään puolueasuun eli mustaan puseroon ja siniseen solmioon. Myös kansainvälisten sidonnaisuuksien osalta viitattiin IKL:n toiminnan samankaltaisuuksiin suhteessa eurooppalaisiin fasistisiin liikkeisiin, vaikka oman osansa eduskuntakeskustelun huomiosta sai myös Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) internationaalijäsenyytensä myötä. Kommunistilakien käsittelyssä retoriikassa viitattiin lähinnä kommunismin uhkaan mutta pääministeri Kivimäen puheenvuoroissa oli kuitenkin havaittavissa, että lakimuutokset olivat suunnatut myös äärioikeistoa vastaan. IKL muodosti diskurssin, jonka mukaan yhteiskuntarauhaa järkytti laillisuusrintaman ja sen lehdistön harjoittama yhteiskunnallinen kiihotus, jossa esimerkiksi IKL:n mustat puserot haluttiin nähdä uhkana. IKL myös korosti retoriikassaan vasemmistosta tulevaa uhkaa. Kokoomus muodosti oman diskurssinsa, jonka taustalla olivat puolueen sisäinen tilanne ja haastava suhde IKL:ään. IKL:ää ei ainakaan julkisesti nähty yhteiskuntarauhaa uhkaavana tekijänä mutta sitä ei kuitenkaan myöskään puolustettu. Tutkielmasta käy myös ilmi, että pöytäkirjat omana asiakirjaryhmänään ilmaisevat keskusteluista hahmotettavia eri tasoisia diskursseja. Muistiomaisten eduskuntaryhmien pöytäkirjojen suhteen on kuitenkin huomioitava esimerkiksi hiljaisuuksia, jotka ovat syntyneet, kun asioita on mahdollisesti jätetty kirjoittamatta ylös tai kun keskustelua on lyhennetty ja tiettyjä asioita nostettu esiin. Tällaisia pöytäkirjojen olemukseen liittyviä asioita voi olla syytä ottaa huomioon esimerkiksi arkiston järjestämisen ja kuvailun yhteydessä.