Opettaja-oppilas-suhteen merkitys soittamisen motivaatiolle musiikin yksilöopetuksessa

• Main Author: Luukkonen, J. (Jaakko)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705101744; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201705101744

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä opettaja–oppilas-suhteella on oppilaan soittamisen motivaatiolle musiikin yksilöopetuksessa. Olin tarkemmin sanoen kiinnostunut kartoittamaan oppilaiden näkökulmien kautta opettaja–oppilas-suhteeseen liittyviä tekijöitä, jotka ovat motivaation kannalta merkittävässä roolissa. Aiheen valitsemiseen vaikuttivat henkilökohtaiset motiivini sekä tutkimuksen merkitys tieteellisestä näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen ensimmäisessä pääluvussa olen tarkastellut musiikin yksilöopetuksen opettaja–oppilas-suhdetta ja siihen liittyvää mestari–oppipoika-mallia didaktisessa kolmiossa esitettävien pedagogisen ja didaktisen suhteen kautta. Pedagogiseen suhteeseen liittyy opettajan ja oppilaan välinen inhimillinen vuorovaikutus, kun taas didaktinen suhde kuvaa opetuksellista vuorovaikutusta. Viitekehyksen toisessa pääluvussa olen motivaation yleisen määrittelyn lisäksi nostanut esille tutkimuksen yleisiksi motivaatioteoreettisiksi lähtökohdiksi sosiaalisen motivaation sekä itsemääräytymisteorian. Soittamisen motivaatiota käyn läpi Hallamin musiikin oppimisen motivaatiomallin näkökulmasta. Näiden teorioiden ja mallien tarkastelu antaa kuvan opettaja–oppilas-suhteen merkityksestä soittamisen motivaatiolle, jota käsittelen viitekehyksen viimeisessä alaluvussa aikaisempien tutkimustulosten valossa. Valitsin tämän tutkimuksen metodologiseksi lähestymistavaksi kerronnallisen tutkimusotteen oppilaiden näkökulmien esiintuomiseksi. Tutkimusmetodologian valintaa voidaan perustella sillä, että kertomusten kautta ihmiset pystyvät hahmottamaan ja muodostamaan tietoa itsestään, todellisuudesta sekä sen tapahtumista. Motivaation ja opettaja–oppilas-suhteen tarkastelu kerronnallisen tutkimuksen keinoin oli johdonmukaista myös käsitteiden kontekstuaalisuudesta johtuen. Kertomuksissa konteksti sijoitetaan usein sosiaaliseen struktuuriin, aikaan ja paikkaan. Tutkimuksen aineiston keräsin kerronnallisilla haastatteluilla. Kerronnallisessa haastattelussa tutkijan on annettava haastateltavalle riittävästi tilaa kertomiselle ja samalla myös korostettava haluaan kuunnella. Haastateltavat saivat haastattelutilanteessa kertoa vapaasti soittoharrastustaustastaan, opettaja–oppilas-suhteista ja motivaatiosta. Kaikki haastateltavat olivat Oulun yliopiston opiskelijoita eri tiedekunnista, jotka olivat harrastaneet tai harrastivat yhä soittamista musiikin yksilöopetuksessa. Haastattelin lopulta kahtatoista opiskelijaa, joista kymmenen oli naisia ja kaksi miehiä. Kaikki haastattelut suoritin Oulun yliopiston tiloissa. Aineiston analyysin suoritin temaattisen analyysin keinoin, joka on yksi lähestymistapa kerronnallisen analyysin toteuttamiseen. Temaattinen analyysi soveltui parhaiten opettaja–oppilas-suhteissa ilmenneiden merkittävien motivaatiotekijöiden eli teemojen havainnointiin ja esiintuomiseen, koska sen keskiössä on yhteisten teemojen etsiminen haastateltavien aineistoista. Aineiston analyysi oli samalla teoriaohjaava: didaktinen kolmio ohjasi sekä analyysiä että tutkimustulosten raportointia. Tuloksissa olen esittänyt kolmen eri pääkategorian alle teemoja eli tekijöitä, jotka ovat merkittäviä soittamisen motivaatiolle opettaja–oppilas-suhteessa tämän tutkimuksen perusteella. Pedagogiseen suhteeseen liittyvinä tekijöinä vuorovaikutuksen läheisyydellä, opettajan henkilökohtaisen kiinnostuksen osoittamisella, ilmapiirin kannustavuudella sekä turvallisuudella oli merkitystä oppilaiden motivaatiolle. Didaktiseen suhteeseen liittyvinä tekijöinä motivaation kannalta merkittävässä roolissa oli opettajan antama palaute, opetuksen vaatimustaso, opettajan ja oppilaan tavoitteiden samansuuntaisuus, opetustavat sekä ohjelmisto. Oppilaan suhteessa opettajan ja sisällön väliseen suhteeseen korostui opettajan musiikilliset tiedot ja taidot. Olen tarkastellut yhteenvedossa tämän tutkimuksen tuloksia suhteessa aiempiin tutkimustuloksiin sekä tämän tutkimuksen motivaatioteoreettisiin lähtökohtiin. Jatkotutkimuksissa olisi mahdollista tämän tutkimuksen kontekstissa tarkastella oppilaan iän merkitystä motivaatiolle tai vertailla opettajan näkökulmia suhteessa oppilaiden näkökulmiin.