Oppilaiden käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä
Kodin ja koulun yhteistyöhön on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Hyvällä yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin. Aiemmin aihetta on tarkasteltu lähinnä opettajien tai vanhempien näkökulmasta, mutta oppilaiden käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä on tutkittu...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2017
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704251561 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201704251561 |
| Summary: | Kodin ja koulun yhteistyöhön on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Hyvällä yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin. Aiemmin aihetta on tarkasteltu lähinnä opettajien tai vanhempien näkökulmasta, mutta oppilaiden käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä on tutkittu vasta vähän. Oppilaiden käsityksiä on tärkeää tuoda näkyväksi oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Tavoitteena on tutkia oppilaiden käsityksiä kodin ja koulun yhteistyön eri muodoista sekä oppilaiden toiveita yhteistyöhön liittyen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten oppilaiden osallisuus näyttäytyy aineistossa. Tutkimusaineistona on kuudennen luokan oppilaiden ryhmähaastattelut. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenografista analyysia mukaillen.
Oppilaat suhtautuvat kodin ja koulun yhteistyöhön pääasiassa myönteisesti, mutta myös ristiriitaisia käsityksiä oli havaittavissa: toisten mielestä yhteistyö on hyvä asia, mutta toiset suhtautuvat siihen kriittisemmin. Yhteistyön eri muodoista oppilaat pitävät hyvänä yhteistyömuotona Wilmaa, joka on oppilaiden mukaan kaikkein yleisin yhteydenpitoväline. Yhteyttä otetaan poissaolojen, erilaisten tiedotusten ja negatiivisten asioiden vuoksi sekä kotoa että koulusta. Wilma myös oppilaiden mukaan osallistaa vanhempia, mutta se sivuuttaa oppilaan tiedonkulussa. Vanhempainillasta oppilaat tiesivät vain vähän, mutta heidän mukaansa siellä käsitellään yleisiä asioita ja ne voivat olla myös toiminnallisia. Oppilaat pitävät koulun juhlia mukavina, mutta joskus myös vähän noloina. Arviointikeskusteluun oppilaat suhtautuvat sekä myönteisesti että kielteisesti: se on mukava, kun saa positiivista palautetta ja ikävä, kun saa negatiivista palautetta. Tosin myös positiivinen palaute voi tuntua joskus kiusalliselta. Arviointikeskustelu myös jännittää useimpia oppilaita.
Tutkimuksen mukaan oppilaiden osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä ei ole kovin vahva, sillä oppilaat kokevat yhteistyön olevan vain opettajan ja vanhempien välistä. Oppilaat näkevät itsensä sivullisiksi yhteistyössä. Oppilaat toivovatkin lisää tietoa ja osallisuutta kodin ja koulun yhteistyön eri muodoissa. Tällaiset toiveet on syytä huomioida niin koulussa kuin kotonakin.
Tutkimuksen luotettavuutta olen pyrkinyt vahvistamaan aineiston analyysin läpinäkyvyydellä ja suorilla lainauksilla aineistosta. Oppilaiden käsityksiä on syytä tutkia vielä laajemmin ja olisi kiinnostavaa vertailla oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilöstön käsityksiä yhteistyöstä. Myös oppilaiden osallisuutta koulussa kannattaa tutkia vielä lisää. |
|---|