Näkökulmia musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ammatilliseen identiteettiin

• Main Author: Kukkonen, E. (Eeva)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704201523; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201704201523

Pro gradu -työssäni tarkastelen musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ammatillista identiteettiä. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaisia osa-alueita musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ammatilliseen identiteettiin kuuluu ja miten se muotoutuu. Teoreettisessa viitekehyksessä avaan ensin identiteetin käsitteen ja tuon esille sen kehittymisen osana sosialisaatioprosessia. Ammatillisen identiteetin määrittelen yksilön ymmärrykseksi itsestään ammatillisena toimijana. Tämän jälkeen käsittelen ammatillista identiteettiä niin opettajan, opettajaopiskelijan, muusikon kuin musiikkikasvatuksen opiskelijan näkökulmasta. Opettajan ja muusikon identiteettien voidaan nähdä olevan keskeinen osa musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatillista identiteettiä, eräänlaisia alaidentiteettejä. Musiikkikasvatuksen opiskelijalle ammatillisen identiteetin kehittyminen on osa pitkällistä sosialisaatioprosessia, jossa tietoisella itsereflektoinnilla on merkittävä rooli. Tutkimukseni metodologisena lähtökohtana on kerronnallisuus, sillä ihmisen identiteetin voidaan nähdä rakentuvan erilaisten kertomusten varassa. Aineiston keräsin haastattelemalla yhtätoista (11) musiikkikasvatuksen opiskelijaa Oulun yliopistosta. Osallistujat olivat kaikki opintojensa maisterivaiheessa. Haastattelujen avulla pyrin keräämään opiskelijoiden kertomuksia, joissa he kuvaavat ammatillisen identiteettinsä keskeisiä tekijöitä ja kehitysvaiheita. Litteroituani haastatteluaineiston analysoin sen kerronnallisen, temaattisen analyysin keinoin. Analyysi tuotti viisi (5) pääteemaa, jotka tarkastelevat musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatillista identiteettiä eri näkökulmista. Teemojen pohjalta muodostin myös kaksi (2) tyyppikertomusta. Niiden tarkoituksena on kuvata tulosten keskeisiä piirteitä ja esitellä mahdollisia polkuja musiikin aineenopettajaksi kerronnallisessa muodossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatillinen identiteetti alkaa kehittyä jo ennen muodollisen koulutuksen alkua. Tähän vaikuttavat varhainen kiinnostus musiikkiin, musiikkiharrastukset, koulun musiikintunnit ja mahdolliset opettamiseen liittyvät kokemukset sekä opettajavanhemmilta, koulun musiikinopettajilta ja vertaisryhmiltä saatu sosiaalinen tuki. Tärkeä huomio on, että musiikkikasvatuksen koulutukseen hakeuduttaessa sekä musiikki että opettaminen ovat tärkeitä vaikutteita. Se, millaisen painoarvon näille osa-alueille antaa, riippuu yksilöstä. Itse opintoja pidettiin osittain kahtiajakautuneina: opiskelijat kokivat, että ensimmäisten vuosina aikana korostettiin musiikillista osaamista ja opettajuuteen keskityttiin verrattain myöhään. Tämä tulos on riippuvainen koulutuksen nykyisestä opetussuunnitelmasta. Ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta merkityksellisimpiä kokemuksia olivat opetusharjoittelut. Myös opintojen ulkopuoliset tekijät vaikuttivat identiteetin rakentumiseen. Sekä muusikkous että opettajuus kuuluvat musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatilliseen identiteettiin. Näitä ei kuitenkaan arvotettu eri tavalla, vaan kumpaakin pidettiin tärkeinä identiteetin osa-alueina. Opiskelijoiden identiteettityöhön kuului myös pohdintaa siitä, millaisia opettajapersoonia he ovat ja millainen on heidän tapansa opettaa. Lisäksi ilmeni ammatinvalinnan epäilyä ja pelkoa musiikinopettajan työtä kohtaan. Useimmat opiskelijat kokivat olevansa ammatilliselta identiteetiltään musiikinopettajia, mutta kaikki eivät olleet varmoja siitä, hakeutuvatko musiikinopettajan töihin valmistumisen jälkeen. Opiskelijoiden ammatilliset tulevaisuudensuunnitelmat olivat moninaisia, mutta liittyivät pääosin musiikkiin ja opettamiseen. Tämä tutkimus pyrkii nimensä mukaisesti tarjoamaan erilaisia näkökulmia musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ammatilliseen identiteettiin. Musiikkikasvatuksen koulutukselle tutkimus tarjoaa tietoa esimerkiksi siitä, että ammatillisen identiteetin kehittyminen on pitkällinen prosessi, jota leimaa varhainen sosialisaatio. Koulutuksen aikana identiteettiä muokkaavat eniten itse musiikinopettamiseen liittyvät oppimiskokemukset, kuten opetusharjoittelut. Kasvatuksellinen näkökulma musiikkiin olisikin hyvä pitää esillä koko koulutuksen ajan.