Muutosta merkityksellistämässä sairaalassa:diskurssianalyyttinen tutkimus ergonomiahankkeen kontekstista

• Main Author: Pynttäri, E. (Emmi)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Health Sciences
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703241402; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201703241402

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä muutosprosessista sairaalan kontekstissa merkityksellistämisen prosessin näkökulmasta. Merkityksellistämisen prosessilla tarkoitetaan prosessia, jossa identiteetistään tietoiset ihmiset toimivat sosiaalisessa kontekstissa muiden toimijoiden kanssa osallistuen jatkuvasti olosuhteisiin, josta he poimivat vihjeitä tehden itselleen uskottavia tarinoita retrospektiivisesti ja pyrkivät toimeen saattamalla saamaan järkeä nykyisiin olosuhteisiin. Tutkimustehtävänä oli selvittää miten muutosprosessiin osallistuneet merkityskellistävät puheessaan sairaalan muutosprosessia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten muutosprosessiin osallistuvien merkityksellistäminen vaikuttaa muutosprosessin kulkuun ja millaisia asenteita muutosprosessin osallistuvilla on syntynyt muutosta kohtaan ja ymmärtää paremmin sitä, miksi muutokset miksi joko onnistuvat tai epäonnistuvat. Tutkimuksessa käytettiin konkreettista tapausesimerkkiä. Tapausesimerkiksi valikoitiin sairaalan haastava muutosprosessi. Tutkimuksen aineisto koostuu kyseiseen sairaalan muutosprosessiin osallistuneiden (n=10) avoimista haastatteluista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavana oli muutosprosessin ohjausryhmän jäseniä, sekä muutosprosessiin osallistuneita lähiesimiehiä ja hoitohenkilökuntaa. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysilla diskursiivisen psykologian suuntausta soveltaen. Aineiston analyysin tuloksena määriteltiin neljä erilaista tulkintarepertuaaria: järkisyiden tulkintarepertuaari, ammatillisuuden tulkintarepertuaari, työkulttuurin tulkintarepertuaari sekä epämääräisyyden tulkintarepertuaari. Tutkimustulokset lisäävät tietoa muutoksen taustalla olevista monimutkaisista prosesseista, jotka vaikuttavat ihmisten toimintaan muutoksen aikana. Tutkimustulosten mukaan muutosprosessissa syntyy merkityksiä, jotka vaikuttavat joko muutosmyönteisyyden tai muutoskielteisyyden syntymiseen työyhteisössä. Tutkimustulosten mukaan muutostarpeen onnistunut perustelu muutokseen osallistuneiden ammatti-identiteetin kannalta tärkeinä pidettyjen asioiden kautta vaikuttavat muutosmyönteisyyden syntymiseen. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää erityisesti terveydenhuollon muutosprosessien suunnittelussa ja muutosten johtamisessa. === The purpose of this study is to increase understanding of the change process in the context of hospitals, using the sensemaking approach. Sensemaking is a process in which people concerned with identity in the social context of other actors engage with ongoing circumstances from which they extract cues to make plausible stories retrospectively, while enacting order in those ongoing circumstances. The research task was to figure out how the people involved in change make sense of a hospital’s change process in their speech. The aim of this study was to produce knowledge through figuring out how making sense of change affects the change process, and what kind of attitudes that are involved emerge towards change. Also, another aim of this study was to increase understanding of why changes either succeed or fail. In this study, a case example was used. Data were collected by open interviews with people involved in the hospital’s change process (n=10). The interviews were conducted on an individual basis. The interviews were conducted with members of a steering group in the change process and immediate superiors and nurses who were involved in change. The data were analyzed using methods of discourse analysis and applying discursive psychology. As a result of the data analysis, it was possible to define four different interpretative repertoires: the interpretative repertoire of reasons of common sense, the interpretative repertoire of profession, the interpretative repertoire of work culture, and the interpretative repertoire of indefiniteness. The results increase the knowledge of complex underlying processes of change that affect people’s action. The results show that making sense of change generates meaning which affects the creation of a positive or a negative attitude toward change. The results indicate that successful support of showing the needs for change via the identity of the profession of persons who are participating in the change in question and issues that are considered important have essential impact on their acceptance of change. The results of this study can be used to plan and manage health care change processes.