| Summary: | Tiivistelmä. Röntgendiffraktiomenetelmä on keksitty jo 1900-luvun alussa ja sitä on käytetty mineraalien tutkimuksessa siitä lähtien. Kannettavia XRD-laitteita ei kuitenkaan ole vielä ollut laajassa käytössä muutamia kokeiluja lukuun ottamatta. Kannettava XRF (röntgenfluoresenssianalysaattori) sen sijaan on jo vakiinnuttanut paikkansa esimerkiksi malminetsinnässä kenttänäytteenottoa kohdentavana menetelmänä. Sillä saadaan analysoitua näytteen kemiallinen koostumus, mutta ei näytteen sisältämiä mineraaleja kuten XRD:llä. Kannettavaan XRF-analysaattoriin verrattuna kannettavalla XRD- laitteella on enemmän geometrisiä vaatimuksia, minkä takia sen kehittäminen on ollut hankalampaa. Markkinoille on kuitenkin saatu XRF- ja XRD-tekniikat yhdistäviä kannettavia laitteita. Kummallakin menetelmällä on rajoitteensa, mutta yhdessä käytettynä ne täydentävät toisiaan.
Tässä työssä tarkastellaan kannettavan XRD:n toimintaperiaatteita sekä kokemuksia yhdistetyn XRD/XRF-laitteen käytöstä kentällä. Tarkoituksena on myös aiempien kenttätutkimusten perusteella selvittää menetelmän mahdollisuuksia ja rajoitteita kriittisten mineraalien ja niiden indikaattorimineraalien etsinnässä. Laitteen käyttökelpoisuus riippuu muun muassa sen tuottaman tiedon tarkkuudesta ja luotettavuudesta verrattuna muihin, lähinnä laboratorio-olosuhteissa käytettäviin menetelmiin. Tärkeitä kriteerejä ovat myös menetelmän nopeus sekä se, millaisille näytteille menetelmä sopii ja paljonko esikäsittelyä näytteille pitää tehdä.
|
|---|
