Miehiin viittaavien parisuhdenimitysten semantiikkaa
Tutkielmassa tutkitaan kielenpuhujien käsityksiä miehiin viittaavien parisuhdenimitysten miesystävä, poikaystävä, mies, isäntä, mieheke ja ukko merkityksistä. Kielenpuhujien kielitajun mukaisia käsityksiä nimityksistä verrataan sanakirjamääritelmiin sekä erityisesti aiempaan tutkimukseen parisuhdeni...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Others |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2017
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231216 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201702231216 |
| Summary: | Tutkielmassa tutkitaan kielenpuhujien käsityksiä miehiin viittaavien parisuhdenimitysten miesystävä, poikaystävä, mies, isäntä, mieheke ja ukko merkityksistä. Kielenpuhujien kielitajun mukaisia käsityksiä nimityksistä verrataan sanakirjamääritelmiin sekä erityisesti aiempaan tutkimukseen parisuhdenimityksistä. Keskeinen innoittaja tutkimukselle on Jenni Kynkäänniemen kandidaatintutkielma Naisiin viittaavat parisuhdenimitykset (2014). Tutkimus kuuluu leksikaalisen semantiikan kenttään pyrkien tarkentamaan miehiin viittaavien parisuhdenimitysten merkityksiä empiirisen kielentutkimuksen avulla. Aineistona käytetään 40 vastaajan laajuista kyselytutkimusta, joka kerättiin kyselylomakkeella internetin Facebook-palvelun kautta syksyllä 2016. Vastaajista 35 oli naisia, 5 miehiä. Iältään vastaajat kuuluivat pääasiassa 20–30-vuotiaiden ikäryhmään. Kyselytutkimuksella on päästy kiinni kielenpuhujien omiin määritelmiin ja käsityksiin nimityksien merkityksistä. Kyselyn tulokset on analysoitu kvantitatiivisen ja laadullisen, intuitiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen käsitteellisenä pohjana on kognitiivisen kieliopin hahmo–kehys-jako, jonka mukaan kielenyksikön merkitys hahmottuu kognitiivisista alueista muodostuvaa taustaa vasten. Merkityksien erottelussa hahmoon liitetään maailmasta yksilöitä rajaavat merkityspiirteet ja taustaan ensyklopedinen tieto, joka täydentää hahmoa ja antaa sille puitteet. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat, että kielenpuhujien käsitykset nimityksistä vastaavat hyvin sanakirjojen määritelmiä nimityksistä, ja että miehiin viittaavat parisuhdenimitykset ovat monin osin hyvin samankaltaisia keskenään kuin naisiin viittaavat vastaavanlaiset nimitykset. Eroja sanakirjamääritelmiin ja toisiinsa löytyy kuitenkin sekä lekseemien merkityshahmoista että kehyksestä. Jatkotutkimusta ajatellen kiinnostava havaittu ilmiö on, että nimityksen kohteen ikä vaikuttaa nimityksen affektisuuteen: nuoresta käytettynä nimitys mielletään positiivisemmaksi kuin vanhemmasta henkilöstä käytettäessä. |
|---|