Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi

Tämä tutkielma käsittelee maaseutukunnan brändäystä keskittyen erityisesti väkiluvultaan pieniin maaseutukuntiin. Esimerkkitapauksena tutkielmassa tarkastellaan Utajärven kuntaan. Tutkielman on tarkoitus lisätä huomiota maaseutu- ja kuntalähtöistä bränditutkimusta kohtaan. Brändi voidaan määritellä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Raappana, M. (Mikko)
Format: Others
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2016
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612143263
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201612143263
id ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-201612143263
record_format oai_dc
spelling ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-2016121432632018-06-23T04:49:13ZMaaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena UtajärviRaappana, M. (Mikko)info:eu-repo/semantics/openAccess© Mikko Raappana, 2016Tämä tutkielma käsittelee maaseutukunnan brändäystä keskittyen erityisesti väkiluvultaan pieniin maaseutukuntiin. Esimerkkitapauksena tutkielmassa tarkastellaan Utajärven kuntaan. Tutkielman on tarkoitus lisätä huomiota maaseutu- ja kuntalähtöistä bränditutkimusta kohtaan. Brändi voidaan määritellä vuorovaikutteisesti syntyväksi organisaation — esimerkiksi kunnan — maineeksi. Organisaatio voi pyrkiä muokkaamaan sitä brändäyksen avulla vaikuttaen mielikuviin, joita sidosryhmät kohdistavat organisaatioon. Tutkielmassa brändäystä tarkastellaan ensin käsitteellisesti. Sen jälkeen brändäys liitetään maantieteellisiin näkökulmiin, erityisesti maaseutukuntien toimintaan. Brändäyksen merkitys on viime aikoina voimistunut alueiden kehittämisessä, joten tutkielman tuoma näkökulma on mielekäs ja ajankohtainen. Tutkielmassa teoreettinen tarkastelu yhdistetään myös käytäntöön eli Utajärven kunnan brändäykseen. Esimerkkitapauksessa brändäystä tutkitaan brändielementtejä eritellen. Utajärven brändäyksen tarkastelun tavoite on siis havainnollistaa brändäystä ilmiönä. Tarkastelu osoittaa, että Utajärven brändäyksen kulmakivi on laatu, mutta brändi on jakautunut erilaisiin matkailua, yritystoimintaa ja hyvinvointia korostaviin osabrändeihin. Tarkastelun tuloksena ilmenee, että maaseutukunnan brändäys on vaikeaa, koska markkinoinnin resurssit ovat rajalliset ja pienet kunnat ovat suuren yleisön silmissä tuntemattomia. Brändäyksen keskeisin haaste on, että kunnan tulisi erottautua kilpailijoistaan korostaen jotakin omalaatuista erityispiirrettään. Tästä huolimatta kuntien markkinoinnissa ei useinkaan keskitytä erityisiin vahvuuksiin, vaan yritetään tarjota kaikkea kaikille vailla kokonaisvaltaista päämäärää ja yhtenäistä markkinointiviestintää. Kunnissa tulisikin kiinnittää enenevissä määrin huomiosta toimivaan markkinointiin ja yhtenäisen brändin kehittämiseen huomioiden samalla asukkaiden ja yritysten osallisuuden ja toiveet.University of Oulu2016-12-21info:eu-repo/semantics/bachelorThesisinfo:eu-repo/semantics/publishedVersionapplication/pdfhttp://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612143263urn:nbn:fi:oulu-201612143263fin
collection NDLTD
language Finnish
format Others
sources NDLTD
description Tämä tutkielma käsittelee maaseutukunnan brändäystä keskittyen erityisesti väkiluvultaan pieniin maaseutukuntiin. Esimerkkitapauksena tutkielmassa tarkastellaan Utajärven kuntaan. Tutkielman on tarkoitus lisätä huomiota maaseutu- ja kuntalähtöistä bränditutkimusta kohtaan. Brändi voidaan määritellä vuorovaikutteisesti syntyväksi organisaation — esimerkiksi kunnan — maineeksi. Organisaatio voi pyrkiä muokkaamaan sitä brändäyksen avulla vaikuttaen mielikuviin, joita sidosryhmät kohdistavat organisaatioon. Tutkielmassa brändäystä tarkastellaan ensin käsitteellisesti. Sen jälkeen brändäys liitetään maantieteellisiin näkökulmiin, erityisesti maaseutukuntien toimintaan. Brändäyksen merkitys on viime aikoina voimistunut alueiden kehittämisessä, joten tutkielman tuoma näkökulma on mielekäs ja ajankohtainen. Tutkielmassa teoreettinen tarkastelu yhdistetään myös käytäntöön eli Utajärven kunnan brändäykseen. Esimerkkitapauksessa brändäystä tutkitaan brändielementtejä eritellen. Utajärven brändäyksen tarkastelun tavoite on siis havainnollistaa brändäystä ilmiönä. Tarkastelu osoittaa, että Utajärven brändäyksen kulmakivi on laatu, mutta brändi on jakautunut erilaisiin matkailua, yritystoimintaa ja hyvinvointia korostaviin osabrändeihin. Tarkastelun tuloksena ilmenee, että maaseutukunnan brändäys on vaikeaa, koska markkinoinnin resurssit ovat rajalliset ja pienet kunnat ovat suuren yleisön silmissä tuntemattomia. Brändäyksen keskeisin haaste on, että kunnan tulisi erottautua kilpailijoistaan korostaen jotakin omalaatuista erityispiirrettään. Tästä huolimatta kuntien markkinoinnissa ei useinkaan keskitytä erityisiin vahvuuksiin, vaan yritetään tarjota kaikkea kaikille vailla kokonaisvaltaista päämäärää ja yhtenäistä markkinointiviestintää. Kunnissa tulisikin kiinnittää enenevissä määrin huomiosta toimivaan markkinointiin ja yhtenäisen brändin kehittämiseen huomioiden samalla asukkaiden ja yritysten osallisuuden ja toiveet.
author Raappana, M. (Mikko)
spellingShingle Raappana, M. (Mikko)
Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi
author_facet Raappana, M. (Mikko)
author_sort Raappana, M. (Mikko)
title Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi
title_short Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi
title_full Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi
title_fullStr Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi
title_full_unstemmed Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi
title_sort maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena utajärvi
publisher University of Oulu
publishDate 2016
url http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612143263
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201612143263
work_keys_str_mv AT raappanammikko maaseutukunnanbrandaysesimerkkitapauksenautajarvi
_version_ 1718703219801063424