Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi
Tämä tutkielma käsittelee maaseutukunnan brändäystä keskittyen erityisesti väkiluvultaan pieniin maaseutukuntiin. Esimerkkitapauksena tutkielmassa tarkastellaan Utajärven kuntaan. Tutkielman on tarkoitus lisätä huomiota maaseutu- ja kuntalähtöistä bränditutkimusta kohtaan. Brändi voidaan määritellä...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Others |
Language: | Finnish |
Published: |
University of Oulu
2016
|
Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612143263 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201612143263 |
id |
ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-201612143263 |
---|---|
record_format |
oai_dc |
spelling |
ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-2016121432632018-06-23T04:49:13ZMaaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena UtajärviRaappana, M. (Mikko)info:eu-repo/semantics/openAccess© Mikko Raappana, 2016Tämä tutkielma käsittelee maaseutukunnan brändäystä keskittyen erityisesti väkiluvultaan pieniin maaseutukuntiin. Esimerkkitapauksena tutkielmassa tarkastellaan Utajärven kuntaan. Tutkielman on tarkoitus lisätä huomiota maaseutu- ja kuntalähtöistä bränditutkimusta kohtaan. Brändi voidaan määritellä vuorovaikutteisesti syntyväksi organisaation — esimerkiksi kunnan — maineeksi. Organisaatio voi pyrkiä muokkaamaan sitä brändäyksen avulla vaikuttaen mielikuviin, joita sidosryhmät kohdistavat organisaatioon. Tutkielmassa brändäystä tarkastellaan ensin käsitteellisesti. Sen jälkeen brändäys liitetään maantieteellisiin näkökulmiin, erityisesti maaseutukuntien toimintaan. Brändäyksen merkitys on viime aikoina voimistunut alueiden kehittämisessä, joten tutkielman tuoma näkökulma on mielekäs ja ajankohtainen. Tutkielmassa teoreettinen tarkastelu yhdistetään myös käytäntöön eli Utajärven kunnan brändäykseen. Esimerkkitapauksessa brändäystä tutkitaan brändielementtejä eritellen. Utajärven brändäyksen tarkastelun tavoite on siis havainnollistaa brändäystä ilmiönä. Tarkastelu osoittaa, että Utajärven brändäyksen kulmakivi on laatu, mutta brändi on jakautunut erilaisiin matkailua, yritystoimintaa ja hyvinvointia korostaviin osabrändeihin. Tarkastelun tuloksena ilmenee, että maaseutukunnan brändäys on vaikeaa, koska markkinoinnin resurssit ovat rajalliset ja pienet kunnat ovat suuren yleisön silmissä tuntemattomia. Brändäyksen keskeisin haaste on, että kunnan tulisi erottautua kilpailijoistaan korostaen jotakin omalaatuista erityispiirrettään. Tästä huolimatta kuntien markkinoinnissa ei useinkaan keskitytä erityisiin vahvuuksiin, vaan yritetään tarjota kaikkea kaikille vailla kokonaisvaltaista päämäärää ja yhtenäistä markkinointiviestintää. Kunnissa tulisikin kiinnittää enenevissä määrin huomiosta toimivaan markkinointiin ja yhtenäisen brändin kehittämiseen huomioiden samalla asukkaiden ja yritysten osallisuuden ja toiveet.University of Oulu2016-12-21info:eu-repo/semantics/bachelorThesisinfo:eu-repo/semantics/publishedVersionapplication/pdfhttp://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612143263urn:nbn:fi:oulu-201612143263fin |
collection |
NDLTD |
language |
Finnish |
format |
Others
|
sources |
NDLTD |
description |
Tämä tutkielma käsittelee maaseutukunnan brändäystä keskittyen erityisesti väkiluvultaan pieniin maaseutukuntiin. Esimerkkitapauksena tutkielmassa tarkastellaan Utajärven kuntaan. Tutkielman on tarkoitus lisätä huomiota maaseutu- ja kuntalähtöistä bränditutkimusta kohtaan.
Brändi voidaan määritellä vuorovaikutteisesti syntyväksi organisaation — esimerkiksi kunnan — maineeksi. Organisaatio voi pyrkiä muokkaamaan sitä brändäyksen avulla vaikuttaen mielikuviin, joita sidosryhmät kohdistavat organisaatioon. Tutkielmassa brändäystä tarkastellaan ensin käsitteellisesti. Sen jälkeen brändäys liitetään maantieteellisiin näkökulmiin, erityisesti maaseutukuntien toimintaan. Brändäyksen merkitys on viime aikoina voimistunut alueiden kehittämisessä, joten tutkielman tuoma näkökulma on mielekäs ja ajankohtainen.
Tutkielmassa teoreettinen tarkastelu yhdistetään myös käytäntöön eli Utajärven kunnan brändäykseen. Esimerkkitapauksessa brändäystä tutkitaan brändielementtejä eritellen. Utajärven brändäyksen tarkastelun tavoite on siis havainnollistaa brändäystä ilmiönä. Tarkastelu osoittaa, että Utajärven brändäyksen kulmakivi on laatu, mutta brändi on jakautunut erilaisiin matkailua, yritystoimintaa ja hyvinvointia korostaviin osabrändeihin.
Tarkastelun tuloksena ilmenee, että maaseutukunnan brändäys on vaikeaa, koska markkinoinnin resurssit ovat rajalliset ja pienet kunnat ovat suuren yleisön silmissä tuntemattomia. Brändäyksen keskeisin haaste on, että kunnan tulisi erottautua kilpailijoistaan korostaen jotakin omalaatuista erityispiirrettään. Tästä huolimatta kuntien markkinoinnissa ei useinkaan keskitytä erityisiin vahvuuksiin, vaan yritetään tarjota kaikkea kaikille vailla kokonaisvaltaista päämäärää ja yhtenäistä markkinointiviestintää. Kunnissa tulisikin kiinnittää enenevissä määrin huomiosta toimivaan markkinointiin ja yhtenäisen brändin kehittämiseen huomioiden samalla asukkaiden ja yritysten osallisuuden ja toiveet. |
author |
Raappana, M. (Mikko) |
spellingShingle |
Raappana, M. (Mikko) Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi |
author_facet |
Raappana, M. (Mikko) |
author_sort |
Raappana, M. (Mikko) |
title |
Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi |
title_short |
Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi |
title_full |
Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi |
title_fullStr |
Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi |
title_full_unstemmed |
Maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena Utajärvi |
title_sort |
maaseutukunnan brändäys:esimerkkitapauksena utajärvi |
publisher |
University of Oulu |
publishDate |
2016 |
url |
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612143263 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201612143263 |
work_keys_str_mv |
AT raappanammikko maaseutukunnanbrandaysesimerkkitapauksenautajarvi |
_version_ |
1718703219801063424 |