Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmien ikärakenne kirjaston ikärakenneprojektin jälkeen:tapaustutkimus
Tässä tutkimuksessa luodaan näkemystä kirjastoaineiston karsinnasta iän perusteella ja karsinnan merkityksestä sekä kokoelmatyön riittävyydestä. Tutkimuksessa havaittiin tietokirjojen välillä eroja. Niistä löytyy hitaasti ja nopeasti vanhenevia aihealueita. Kaunokirjallisuus ei vanhene samalla tavoi...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2016
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612103235 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201612103235 |
| Summary: | Tässä tutkimuksessa luodaan näkemystä kirjastoaineiston karsinnasta iän perusteella ja karsinnan merkityksestä sekä kokoelmatyön riittävyydestä. Tutkimuksessa havaittiin tietokirjojen välillä eroja. Niistä löytyy hitaasti ja nopeasti vanhenevia aihealueita. Kaunokirjallisuus ei vanhene samalla tavoin kuin tietokirjat. Vanhemman kaunokirjallisuuden kysyntä vähenee, mutta se ei vanhene. Etenkin opiskelijat tarvitsevat vanhoja kaunokirjoja opiskelutarkoituksiin. Tietokirjojen vanheneminen vaihtelee huomattavasti aihealueesta riippuen. Uusien kaunokirjojen lisäksi uudet tietokirjat ovat kysyttyjä ja niistä molemmista muodostuu varausjonoja.
Tämä tutkimus on luonteeltaan empiiristä tutkimusta ja vertailevana metodina on tulkitseva vertailu. Tutkimuksessa on käytetty apuna Helsingin kaupunginkirjaston tilastoja. Tutkimuksessa vertaillaan erityisesti pääkirjaston ja sivukirjasto Herttoniemen tilastotietoja suomen- ja ruotsinkielisen kokoelman osasta. Kirjaston koolla ei ole merkitystä aineiston kysynnän tai tarjonnan välillä. Etenkin kysyntä riippuu lähinnä asiakaskunnan ikäjakautumasta. Tutkimuksen tuloksena on oikein seulotut kokoelmat tilastojen mukaan. Tilastot kertovat paremmista aineiston kiertoluvuista ja tieto- ja kaunokirjojen yli 10-vuotiaiden kirjojen käytöstä. Aineiston lainaus nousee, kun vanhoja kirjoja karsitaan ja uudet kirjat näkyvät paremmin hyllyssä. Ruotsinkielistä aineistoa on vähemmän kuin suomenkielistä ja sitä on poistettu myös varovaisemmin verrattuna suomenkielisiin kirjoihin. Ruotsinkielistä aineistoa on myös vähemmän saatavilla kuin suomenkielistä.
Tutkimuksen tuloksena näkyy karsinnan merkitys kokoelmatyön kannalta. Aineiston kiertonopeus paranee, kun kirjahyllyt eivät ole niin täysiä ja vanhempi aineisto vähenee. Asiakkaat etsivät ajankohtaista aineistoa. Kirjan ikä on lyhyt ja kirja on päiväkohtaisempi kuin aiemmin. Median tuloksena monet asiakkaat etsivät tieto- ja kaunokirjauutuuksia. 10 vuotta vanhempaa aineistoa lainataan uudempaan aineistoon verrattuna suhteellisen vähän. |
|---|