Kokemuksia sähköisestä reseptistä:julkissektorin lääkärin näkökulma

• Main Author: Isotalus, O. (Olli)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Information Processing Science
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201611113007; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201611113007

Sähköinen resepti otettiin Suomessa ensimmäistä kertaa käyttöön julkisella sektorilla vanhan paperisen version rinnalle Turussa ja Kotkassa vuosina 2010 ja 2011, josta se on nopeasti laajentunut ympäri Suomea. Sähköisen reseptin alkuperäinen tarkoitus oli parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta, tehostaa lääkemääräysten toteutusta ja helpottaa lääkkeen toimittamista. Uuden tietojärjestelmän implementointiin ja käyttöön liittyy vahvasti, se miten teknologiaan suhtaudutaan ja miten sen käytännön toteutus on onnistunut käyttäjien mielestä, joten on tärkeää ymmärtää mitkä ovat käyttäjän kokemukset järjestelmää kohtaan. Kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat julkisen sektorin lääkärin kokemukset sähköisen reseptin käytöstä. Lisäksi tutkittiin, voidaanko sähköistä reseptiä pitää tehokkaampana, turvallisempana, toimivampana ja hyödyllisempänä kuin paperista versiota ja onko sähköistä reseptiä käyttävissä lääkäreissä havaittavissa muutosvastarintaa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla puolistrukturoidun haastattelumenetelmän avulla kuutta yleislääketieteeseen erikoistunutta julkisen sektorin lääkäriä, jotka käyttivät työssään potilastietojärjestelmä Efficaa, johon sähköinen resepti-ominaisuus on integroitu myöhemmin. Julkisen sektorin lääkärit ovat yksi isoimmista käyttäjäryhmistä, jotka käyttävät työnsä ohella ja tukena sähköistä reseptiä Suomessa. Käyttäjäkokemuksia, teknologian hyväksyntää ja tietojärjestelmän implementoinnin ja käytön onnistumista voidaan tutkia terveydenhuollon tietojärjestelmien kontekstissa Pain ja Huangin luomalla mallilla, joka pohjautuu DeLonen ja McLeanin kehittämään tietojärjestelmän onnistumismalliin ja Venkateshin ja Davisin teknologian hyväksymismallin. Pain ja Huangin malli pohjautuu viiteen teemaan, jotka ovat tiedon laatu, palvelun laatu, järjestelmän laatu, koettu helppokäyttöisyys, koettu hyöty ja käyttöaikomus. Malli toimi tutkimuksen viitekehyksenä, jonka pohjalta rakennettiin tapaustutkimukselle ominainen teemahaastattelurunko, josta saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin perinteisen metodin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että sähköisen reseptin teknisessä toteutuksessa oli julkisen sektorien lääkärien mielestä puutteita tunnistautumisessa, reseptin uusimisessa ja tiedon jäsentelyssä ja sijoituksessa. Erityisen tyytyväisiä lääkärit olivat sähköisen reseptin lääkelistaan ja sen informatiivisuuteen, jonka koettiin auttavan havaitsemaan lääkemääräysten välisiä ristiriitoja ja parantamaan potilaan terveydellistä turvallisuutta. Potilasturvallisuuteen käyttäjät suhtautuivat yksimielisesti positiivisesti ja sähköinen resepti koettiin tietoturvalliseksi. Hallinnollisiin ja taloudellisiin asioihin vastaajat osasivat ottaa niukasti kantaa, mutta järjestelmän oikeudellisten säädöksien koettiin hidastavan lääkärin työtä. Tulevaisuudessa lääkärit olivat halukkaita jatkamaan sähköisen reseptin käyttöä eivätkä palaamaan vanhaan paperiseen versioon tai vaihtamaan kokonaan uuteen järjestelmään, mutta parannuksia vanhaan järjestelmään toivottiin. Käyttäjissä ei havaittu implementointiin tai tämän hetkisen sähköisen reseptin käyttöön liittyvää muutosvastarintaa, vaan uusiin ominaisuuksiin ja parannuksiin suhtauduttiin positiivisesti. Tutkimuksen tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä ja sähköisen reseptin jatkotutkimuksessa, sekä tutkittaessa tietojärjestelmän käytön ja implementoinnin synnyttämiä käyttökokemuksia ja muutosvastarintaa. Tutkimustulokset soveltuvat myös lääketieteellisen tutkimuksen tueksi. Jatkotutkimuksessa tulisi ottaa huomioon lainsäädöllisistä syistä johtuvat järjestelmän rajoitukset ja näistä johtuvien säädösten vaikutus käyttäjien asenteeseen. Lisäksi tulisi huomioida miten kollegoiden ja työympäristön suhtautuminen järjestelmän käyttöön ja sen implementointiin vaikuttavat yleiseen asennoitumiseen. Jatkotutkimuksessa tulisi myös huomioida käyttöaikomuksen lisäksi käyttäjien ehdottomat suorat kehitysideat. === Electronic prescription was introduced first time in Finland public sector next to old paper version in 2010 and 2011 at cities of Turku and Kotka where it rapidly expanded across Finland. Original purpose of the electronic prescription was to improve patient and medicine security, optimize implementation of prescription, and ease delivery of the medicine. Implementing and using new information system heavily involves how users react towards the new system and how adapting the new system has been practically executed from the user’s perspective, so it is important to understand what the user experiences from using the system are. Aim of this qualitative research was to study what are the experiences of public sector doctors from using electronic prescription in their daily job. It was also studied, can electronic prescription be more efficient, safer, functional and useful than paper description and is resistance perceived among users. This study was done by interviewing six public sector physicians who were specialized in general medicine. Interviews were done by using half structured interview method and during the time all of the physicians used patient information system Effica which had electronic prescription integrated later on. Public sector physicians are one of the biggest electronic prescription user groups in Finland. User experiences, acceptance of technology and succeeding in implementing and using information system can be studied in healthcare context by using model which Pai and Huang created. This model is based on Information system success model by DeLone and MaLean and technology acceptance model by Venkatesh and David. The model by Pai and Huang is based on 5 themes which are information quality, service quality, system quality, perceived ease-of-use, perceived usefulness and intention to use. This model worked as framework for this study and structure of review was build based on it. Structure of interview was constructed thematically which is characteristic for case study and results of the study were analyzed by using traditional method of content analysis. The study revealed that public sector physicians felt that identification, renewing prescription and information layering were lacking in technical execution of electronic prescription. Physicians were particularly pleased of medicine list and it’s informatively which can help noticing contradiction between prescriptions and improve patient safety. It was discovered that physicians unanimously thought electronic prescription is patient safety and they weren’t worry about information breach. About administrative matters interviewees’ didn’t have strong opinion but legislative of system was felt to slow down physicians work. In future physicians were willing to continue using the current system and didn’t want to go back to using paper description or change to another new system but they were hoping for improvements to the current system. It was discovered that there wasn’t any resistance detected among the physicians and new possible features and improvements were rather welcomed with positive attitude. Results of this study can be utilized in healthcare information system development and follow-up research of electronic prescription research. Results can also be used studying user experiences raised by implementing and using information systems and resistance of users. It is recommended to take note on legislations that can limit use of information system and pay attention how these legislations effect user behavior. It should also be considered how colleagues and work environment effect on attitudes of users and notice user’s direct improvement ideas when studying their intention of use.