Dead pasts, undead futures:identity and memory in Isaac Marion’s Warm Bodies

• Main Author: Hannonen, L. (Lotta)
• Format: Dissertation
• Language: English
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Literature
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201610202932; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201610202932

In this thesis, I study the themes of identity and memory in Isaac Marion’s Warm Bodies. Marion’s 2011 novel is an example of the paranormal romance genre: the novel’s plotline revolves around a romantic affair between a human and a paranormal being, a zombie. However, the story also illustrates its zombie protagonist’s quest for a lost personhood. The author explores issues of identity and memory through the macabre metaphor of death, which, however, is seen as a psychological rather than a physiological state. The zombie mythos has developed alongside western popular culture for the past century. The living dead have been used to illustrate various prominent issues in the public sphere, and their iterations have changed in response to globally remerkable events. Thus, the study of the zombie mythos is also study of contemporary culture. It is, however, unconventional that Marion’s novel is narrated from the point of view of a zombie. This inspired me to ask what is so special about the zombie mythos that makes readers wish to identify with the monstrous. The aim of this thesis is therefore to find meanings for the imagery of zombiedom in Warm Bodies and relate these to popular culture. The central research questions in this thesis are how identities are constructed in Warm Bodies and how memory contributes to the construction of identities. Moreover, I ask what, in the novel’s reality, defines zombiedom compared to humanness, or what traits are required for a character to classify as a living person. I approach the subject through the theoretical framework of memory studies, a multidisciplinary field of study that deals with various memory phenomena. I will use Paul Ricoeur’s phenomenology of memory as the basis of my classification, with some terminology from the realm of psychology. In my analysis, I move from the level of individual memory to the collective. My methods, on the other hand, rely on phenomenological analysis of the novel’s characters. Identities in Warm Bodies are constructed synchronically, diachronically and socially. The author challenges the synchronicity of identity by presenting a dualism of the body and the soul. However the mind-body problem is also issued on a more corporeal level, as consciousness and memory can be transmitted through corporeal means. The diachronic aspect of identity manifests as the characters use autobiographical reasoning to mend their broken identities and personal timelines. In the case of the zombies, their permanent amnesia has lead to a loss of identity. The zombies consume brains in order to acquire their victims’ personal memories and thus simulate forming social connections through cannibalism. However, the novel also presents less destructive ways of developing social bonds: collective memory can be formed through various media, such as text or music. Personhood in the novel is a matter of conscious effort: the past must be deliberately organized into meaningful wholes. Language, on the other hand, is an important signifier of personhood as it enables persons to form social bonds. The final person-making characteristic presented in the novel is imputability: the characters must assume responsibility of their past deeds in order to be forgiven. Forgiveness, on the other hand, is essential to leading a life as a person. One of the central functions of zombie imagery in Warm Bodies is therefore to illustrate the issues of changing identities in social contexts. === Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen identiteetin ja muistin teemoja Isaac Marionin teoksessa Warm Bodies. Marionin 2011 ilmestynyt romaani edustaa paranormaalin romanssin lajityyppiä: sen keskiössä on romanttinen suhde ihmisen ja yliluonnollisen olennon, zombin, välillä. Romaani kuitenkin kuvaa laajasti myös päähenkilön identiteettityötä. Marion tutkii muistin ja identiteetin ongelmia kuoleman metaforan kautta. Kuolema nähdään romaanissa kuitenkin enemmän psyykkisenä kuin fyysisenä tilana. Zombimyytti on kehittynyt länsimaisen kulttuurin rinnalla lähes sata vuotta. Eläviä kuolleita on käytetty kuvittamaan mitä erilaisimpia aiheita kulttuurin saralla, ja zombimyytin muoto on muuttunut globaalisti merkittävien tapahtumien seurauksena. Zombimyytin tutkimus on siis yhtä lailla nykykulttuurin tutkimusta. Silti on poikkeuksellista, että Marionin teoksessa kerronta tapahtuu zombin näkökulmasta. Tämä inspiroi minua tutkimaan, mikä zombimyytissä saa lukijan haluamaan samaistua hirviöön. Tutkimukseni tarkoituksena onkin löytää merkityksiä zombikuvaston käytölle romaanissa sekä rinnastaa näitä populaarikulttuuriin. Tutkielmassa kysyn, miten identiteetti rakentuu Warm Bodies -teoksessa ja mikä on muistin funktio identiteettityössä. Lisäksi kysyn, mikä romaanin maailmassa määrittää zombin ihmiseen verrattuna, tai minkälaisia ominaisuuksia vaaditaan, jotta henkilöhahmo voidaan luokitella ihmiseksi. Lähestyn aihettani muistintutkimuksen (memory studies) näkökulmasta. Muistintutkimus on monitieteinen tutkimusala, joka tutkii monenlaisia muistin ilmiöitä. Pohjana työlleni käytön Paul Ricoeurin muistin fenomenologiaa, mutta hyödynnän myös psykologian termistöä. Analyysissäni siirryn yksilön tasolta kohti kollektiivista muistia. Tutkimusmetodini on henkilöhahmojen fenomenologinen analyysi. Marionin romaanissa identiteetit ovat synkronisia, diakronisia ja sosiaalisia. Teoksessa kehon ja mielen dualismi haastaa identiteetin synkronisuutta. Toisaalta kehon ja mielen ongelmaa tarkastellaan myös korporeaalisemmalla tasolla, sillä tietoisuutta ja muistia voidaan teoksessa välittää myös ruumiillisesti. Identiteetin diakroninen puoli ilmenee, kun teoksen henkilöhahmot rakentavat identiteettejään narratiivin kautta. Zombien tapauksessa muistinmenetys on johtanut myös identiteetin menetykseen. Zombit syövät aivoja saadakseen itselleen uhriensa muistot ja käyttääkseen niitä omien identiteettiensä rakentamisessa. Toisaalta kannibalismin kautta pyritään simuloimaan kommunikaatiota ja sosiaalisia suhteita. Romaanissa kuitenkin esitetään myös rakentavampia tapoja muodostaa suhteita: muistia voidaan välittää myös esimerkiksi tekstin tai musiikin kautta. Identiteetti romaanissa vaatii tietoista yritystä: menneisyys täytyy järjestää merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi. Kieli puolestaan määrittelee henkilöyttä, koska se mahdollistaa toimimisen sosiaalisissa konteksteissa. Kenties keskeisin henkilön ominaisuus teoksessa on vastuun ottaminen menneisyydestä ja omista toimista, sillä se mahdollistaa anteeksiannon. Anteeksianto puolestaan on välttämätön ehto ihmisyydelle. Yksi zombikuvaston keskeisistä funktioista teoksessa onkin kuvittaa muuttuvan identiteetin ongelmaa sosiaalisissa konteksteissa.