Complete Vocal Technique ja äänenkäytön kasvaneet haasteet
Formaali laulunopetus on rytmimusiikin saralla Suomessa vielä varsin uusi ilmiö. Opetuksen voi sanoa olevan murroksessa ja uusia laulumetodeja on syntynyt useita. Tämä on tuonut mukanaan haasteita laulunopetukseen, joka on vielä osittain jäsentymätöntä. Kun uusia laulumetodeja on kehitetty vastaamaa...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Dissertation |
Language: | Finnish |
Published: |
University of Oulu
2016
|
Subjects: | |
Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609092757 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201609092757 |
Summary: | Formaali laulunopetus on rytmimusiikin saralla Suomessa vielä varsin uusi ilmiö. Opetuksen voi sanoa olevan murroksessa ja uusia laulumetodeja on syntynyt useita. Tämä on tuonut mukanaan haasteita laulunopetukseen, joka on vielä osittain jäsentymätöntä. Kun uusia laulumetodeja on kehitetty vastaamaan nykypäivän kasvanutta vaatimustasoa, on samalla muodostunut vastakkainasettelua pitkän historian omaavan klassisen lauluperinteen kanssa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan äänenkäyttöön kehitettyä Complete Vocal Technique -metodia; mitä uutta se on tuonut laulamiseen ja laulupedagogiaan. Complete Vocal Technique on tanskalaisen Cathrine Sadolinin kehittämä musiikin tyylilajeihin sitoutumaton opetusmetodi joka on suunnattu sekä laulajille että kaikille äänenkäytöstä kiinnostuneille, esimerkiksi puhetyöläisille.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää uutta tietoa metodin käytännön toteuttamiseen liittyvistä seikoista, sen eduista, haitoista, turvallisuudesta, soveltuvuudesta ja siihen kohdistuvasta kritiikistä. Tavoitteeseen päästiin nostamalla esiin valtuutettujen Complete Vocal Technique -opettajien käsityksiä kyseisestä metodista.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen ja lähestymistavaltaan fenomenografinen. Fenomenografia valikoitui metodiksi, koska sen tavoitteena on ihmisten erilaisten käsitysten selvittäminen tutkittavasta ilmiöstä.
Aineiston analyysiä voidaan kuvata kehänä, jonka muodostavat haastatteluihin perehtyminen, merkitysyksikköjen muodostaminen, reflektointi ja analyysi. Lopullinen fenomenografinen tulosavaruus muodostui neljästä yläkategoriasta, joista jokainen jakautui kahteen alakategoriaan.
Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua haastattelututkimusta. Kerätty aineisto oli empiirinen laadullinen haastatteluaineisto. Tutkimusta varten on haastateltu neljää valtuutettua Complete Vocal Technique -metodin opettajaa. Haastattelut toteutettiin lokakuun 2015 ja joulukuun 2015 välisenä aikana. Haastatellut valtuutetut Complete Vocal Technique -opettajat kokivat metodin tuoneen paljon vastauksia aiemmin äänenkäytössä ilmenneihin ongelmiin ja haasteisiin. Vaikka metodiin perehtyminen toi mukanaan pedagogisen kriisin, olivat laulutekniset seikat kuitenkin konkretisoituneet haastateltaville metodin omaksumisen myötä. Tutkimustulokseni osoittivat, että Complete Vocal Technique -metodi koetaan turvalliseksi tavaksi käyttää ääntä, kun tietyt vallitsevat lainalaisuudet toteutuvat. Kaiken kaikkiaan tutkimukseni osoitti, että Complete Vocal Technique tarjoaa äänenkäytön sinänsä monimutkaisiin fysiologisiin toimintoihin selkeän kuvauksen ja toimintamallin. Tutkimuksessa tuli ilmi, että Complete Vocal Technique painottaa myös aiempia metodeja enemmän pedagogiikkaa ja eri oppijatyyppien huomioimista. Complete Vocal Technique nähtiinkin ensisijaisesti pedagogisena metodina.
Turvallinen ja taloudellinen äänenkäyttö on oletetusti kaikkien metodien tavoitteena ja näitä kriteereitä edustavan Complete Vocal Techniquen edustajat ovatkin varsin avoimia yhteistyöhön muiden metodien kanssa.
Tulosten luotettavuutta voidaan fenomenografisessa tutkimuksessa osoittaa usealla tavalla. Yksi näistä on tutkimuksen toistettavuus. Uskon, että löytämäni kategoriat pystyy tunnistamaan ja löytämään, joten tämän perusteella tutkimus on validi. Uskottavuutta lisää myös suorien tutkimusainestositaattien käyttö. Myös tutkimuksen siirrettävyys olisi mahdollista ja tutkimustulokset olisivat samansuuntaisia ja näin ollen lopputulos olisi yhteneväinen tämän tutkimuksen kanssa. |
---|