Turvapaikanhakijoiden osaamista kartoittava kysely:miksi ja miten?
Turvapaikanhakijoiden kotoutuminen Suomeen on vuonna 2015 rajusti kasvaneen muuttoliikkeen seurauksena erittäin ajankohtainen aihe. Kotoutuminen on monen tekijän summa, jonka eteen tulisi tehdä monitahoista yhteistyötä. Laki kotoutumisen edistämisestä (2010) velvoittaa turvapaikanhakijoiden parissa...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Dissertation |
Language: | Finnish |
Published: |
University of Oulu
2016
|
Subjects: | |
Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609092752 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201609092752 |
Summary: | Turvapaikanhakijoiden kotoutuminen Suomeen on vuonna 2015 rajusti kasvaneen muuttoliikkeen seurauksena erittäin ajankohtainen aihe. Kotoutuminen on monen tekijän summa, jonka eteen tulisi tehdä monitahoista yhteistyötä. Laki kotoutumisen edistämisestä (2010) velvoittaa turvapaikanhakijoiden parissa toimivia kotouttamista edistäviin toimiin. Myös turvapaikanhakijan kotoutumista ja uuden identiteetin muodostumista käsittelevä kirjallisuus painottaa selkeän kotouttamispolitiikan merkitystä. Turvapaikanhakijoiden kotouttamista edistävien toimien selkeiden käytännönohjeiden puuttuessa kotouttamisen laatu kuitenkin vaihtelee Suomessa suuresti.
Tämä kasvatustieteen pro gradu -tutkielma tarkastelee kahden Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijan ja erään oululaisen vastaanottokeskuksen yhteistyössä luomaa turvapaikanhakijoiden osaamista kartoittavaa kyselyä. Sähköinen kysely on kotoutumista edistävä käytäntö, joka luotiin helpottamaan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden osaamisen ja mielenkiinnonkohteiden kartoitusta. Tutkielman tavoite on selvittää, miten kysely voi edistää kotoutumista ja kyselyprojekti kertoo toimivista käytännöistä. Tutkielma on laadullinen käytännöntutkimus, jossa on myös joitain toimintatutkimuksen piirteitä.
Vastaanottokeskuksen työntekijän ja projektissa mukana olleen opiskelijan haastattelut, kyselyprojektin reflektointi sekä valmiin kyselyn tarkastelu muodostivat tutkielman empiirisen aineiston. Haastateltavina olivat vastaanottokeskuksen työntekijä ja toinen projektissa mukana ollut opiskelija. Kyselyä tarkasteltiin pitkittäisesti projektin alkutekijöistä lopputuloksen. Empiiristä aineistoa peilattiin kotoutumista, uuden identiteetin muodostumista ja itsemääräytymistä käsitteleviin teorioihin, jotka loivat tutkielman teoreettisen pohjan. Tutkimustulokset rakentuivat käytännöntutkimukselle ominaisella tavalla: käytännössä syntyneen tiedon ja teoreettisen tiedon vuoropuhelun ympärille.
Tämä pro gradu -tutkielma korostaa projektissa rakentuneen kyselyn merkitystä turvapaikanhakijan kotoutumisen kannalta. Kyselyprojektia voidaan perustella niin haastatteluista kuin teoriastakin nousseilla johtopäätöksillä. Sen käytännön toteutusta voidaan puolestaan perustella kotoutumista ja erityisesti turvapaikanhakijoiden kanssakäymistä käsittelevällä kirjallisuudella. Kaikki projektin osapuolet kokivat kyselyn onnistuneeksi ja projektin mielekkääksi, vaikka parannettavaakin löytyi vastaavia projekteja varten tulevaisuudessa. |
---|