The development Iiaginary:analyzing development discourse in the World Bank education strategy 2020 through contemporary theories of development and education

• Main Authors: Herrera, A. (Anna), Vuollo, E. (Eevamaija)
• Format: Dissertation
• Language: English
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042345; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201606042345

Different understandings of development and education have great socio-political implications on nations worldwide. These understandings are reflected in policy discourses. It is important to critically analyze discourses since they can unintentionally reinforce inequality in power-relations. As the World Bank’s policy influences a vast number of countries and their education reforms, this study focuses on analyzing its discourse on development and education. The aim of this study is twofold: firstly, we strive to understand different approaches to development and education by examining various theoretical perspectives. Secondly, we shed light on the ways in which the World Bank Education Strategy 2020 (WBES2020) portrays development and education. Our theoretical overview of the different theories is the starting point for providing an informed critique of the Strategy. This is a qualitative study informed by a combination of critical theory, poststructuralism, and postmodernism. In our theoretical framework, we elaborate on the plurality of approaches to development and education. We discuss five different theories of development: development as economic growth, as modernization, as redistribution of power, as dependency, and finally development as freedom. We shall also give an overview of the World Bank as an institution, briefly explain how it became involved with education, and explain its contemporary position as the major financier of development and education. Our empirical framework is based on Critical Discourse Analysis, which enables the deconstruction of underlying assumptions regarding development and education in the policy discourse. In the analysis, we distinguish six recurrent discursive patterns that constitute two predominant narratives in the policy discourse of the specific World Bank strategy. Based on our analysis, we conclude that the notions of development and education in the discourse of WBES2020 are predominantly constructed within the understandings of development as economic growth and modernization. We base this claim on our Critical Discourse Analysis that draws from the theoretical understandings of diverse development theories. Policies are not merely texts, but also discourses that create reality. As development is a complex concept inseparable from culture, values, ethics, politics, and power-relations, developmental agenda should always be open for democratic debate and dialogue. === Erilaisilla käsityksillä kehityksestä ja koulutuksesta on suuria sosiopoliittisia vaikutuksia kansakuntiin ympäri maailman. Näitä käsityksiä on mahdollista löytää poliittisista diskursseista. On tärkeää analysoida diskursseja kriittisesti, sillä ne voivat tiedostamatta vahvistaa eriarvoisuutta valtasuhteissa. Koska Maailmanpankin politiikka vaikuttaa suureen määrään maita sekä niissä tapahtuviin koulutusreformeihin, tämä tutkimus keskittyy analysoimaan sen diskursseja kehityksestä ja koulutuksesta. Tämän tutkimuksen tavoite on kaksiosainen: ensiksi haluamme ymmärtää erilaisia käsityksiä kehityksestä ja koulutuksesta tutkimalla erilaisia teoreettisia lähestymistapoja. Toiseksi, selvitämme Maailmanpankin uusimman koulutusstrategian (World Bank Education Strategy 2020) tapoja esittää kehitys ja koulutus. Teoreettinen katsauksemme erilaisiin teorioihin on lähtökohta kriittiselle analyysille Maailmanpankin koulutusstrategiasta. Tämä on kvalitatiivinen tutkimus, joka perustuu yhdistelmään kriittisestä teoriasta, poststrukturalismista ja postmodernismista. Teoreettisessa viitekehyksessämme esittelemme kehityksen ja koulutuksen teorioiden moninaisuutta. Keskitymme kuvaamaan viittä erilaista teoriaa kehityksestä: kehitys taloudellisena kasvuna, modernisaationa, vallan uudelleenjakamisena, riippuvuutena, ja lopuksi kehitys vapautena. Lisäksi kuvaamme lyhyesti Maailmanpankkia instituutiona, kerromme miten koulutus tuli osaksi sen toiminta-aluetta ja avaamme Maailmanpankin nykyistä asemaa suurimpana kansainvälisenä koulutuksen ja kehityksen rahoittajana. Empiirinen viitekehyksemme perustuu kriittiseen diskurssianalyysiin, joka mahdollistaa poliittisessa diskursissa piilevien kehitykseen ja koulutukseen liittyvien oletusten purkamisen. Erottelemme analyysissämme kuusi toistuvaa diskursiivista mallia, jotka muodostavat kaksi laajempaa, hallitsevaa narratiivia Maailmanpankin kyseisen asiakirjan poliittisessa diskurssissa. Analyysimme perusteella toteamme, että Maailmanpankin koulutusstrategian käsitykset kehityksestä ja koulutuksesta ovat pääosin sijoitettavissa teorioihin, jotka ymmärtävät kehityksen taloudellisena kasvuna ja modernisaationa. Väitteemme perustuu kriittiseen diskurssianalyysiimme, joka puolestaan pohjautuu ymmärrykseemme erilaisista kehitykseen liittyvistä teorioista. Poliittiset linjaukset eivät ole pelkästään tekstiä, vaan myös diskursseja, jotka luovat todellisuutta. Tämän takia on tärkeää tarkastella kriittisesti tapoja, joilla kehitystä ja koulutusta kuvataan poliittisissa asiakirjoissa. Koska kehitys on monimutkainen käsite, jota ei voida erottaa kulttuurista, arvoista, etiikasta, politiikasta, tai valtasuhteista, kehitystyön tulisi olla aina avointa demokraattiselle keskustelulle ja dialogille.