Laulaja ei ole koskaan valmis:klassisen laulun ammattiopiskelijoiden kertomuksia laulajana olemisesta

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä klassisen laulun naisammattiopiskelijoilla on omasta laulajana olemisesta, kuten millaisista elementeistä laulajana oleminen ja laulajaidentiteetti muodostuvat. Lisäksi tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millainen merkitys äänityyppiluo...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Puumala, V. (Virva)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2016
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042318
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201606042318
Description
Summary:Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä klassisen laulun naisammattiopiskelijoilla on omasta laulajana olemisesta, kuten millaisista elementeistä laulajana oleminen ja laulajaidentiteetti muodostuvat. Lisäksi tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millainen merkitys äänityyppiluokitusjärjestelmällä, fakkijärjestelmällä, on kunkin tutkimukseen osallistujan laulunopinnoissa. Laulajaidentiteettikysymystä ja yksilön omaa suhdetta itseensä laulajana nimenomaan ammattiopinnoissa tai jo laulajan ammattia harjoittaessa on tutkittu kotimaisella kentällä jonkin verran. Siihen liittyvää tutkimusta on tehnyt muun muassa Anna-Mari Lindeberg sekä Kirsti Tulamo. Seikka, joka vaikutti naisten valintaan, oli naissukupuolen suhteellisen lyhyt ”olemassaolo” länsimaisessa taidemaailmassa. Naisille ei suositeltu koulutusalaa, joka liittyi jollain tavalla musiikkiin. Harrastuksena musiikki oli hyväksyttävää, ei niinkään ammatillisesta näkökulmasta. Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä pyrin selvittämään ja avaamaan lukijoille sitä maailmaa, mitä kertomuksissa tulee ilmi. Muusikon ja laulajan identiteetistä, äänityyppiluokitusjärjestelmästä yleisesti sekä sen historiallisesta näkökulmasta, laulamisen näkökulmista sekä laulun opetuksesta olen pyrkinyt selostamaan yleisellä tasolla ja tarvittaessa syventänyt aiheita valottamalla aiempaa tutkimusta. Lisäksi kerronnallisesta tutkimusmenetelmästä ja sisällönanalyysistä olen koostanut ytimekkäät esitykset, jotta lukija saa kuvan näiden kahden menetelmän yleisistä luonteista. Hyödynnän tutkimuksessani kerronnallista tutkimusmenetelmää, jonka avulla voisin tutkijana päästä laajempaan kerronnan kontekstiin, jolloin kertomuksista voi avautua jotakin sosiaalisesta todellisuudesta, kasvatuksesta, koulutuksesta tai poliittisesta ympäristöstä löytyvää. Tärkeää on siis se mistä ja miten kerrotaan, sillä kertomuksen ovat aina kertojalähtöisiä, subjektiivisia valintoja, joihin liittyy aina tietoisia ja tiedostamattomia valintoja. Kaikki valinnat ovat kuitenkin lähtöisin siitä, kuka kertoja on ja millainen hänen elämisen historia ihmisenä on. Aineisto tässä tutkimuksessa käsittää kirjallisessa muodossa olevia kertomuksia, joita tutkimukseen osallistuneet (3 kpl) naiset ovat kirjoittaneet omista lähtökohdista käsin. Aineiston analyysin toteutin sisällönanalyysin kautta. Etsin kertomuksista sellaiset laajat kokonaisuudet, jotka mielestäni sopivat alakategorioiksi. Näitä yläkategorioita kertyi seitsemän (7) kappaletta. alakategorioiden alle luokittelin niihin liittyviä pienempiä asioita, joita esiintyi joko kaikissa kertomuksissa tai joilla oli jotakin merkitystä tutkimukseni analyysin kannalta. Tutkimustuloksista muodostin taulukon, johon on koostettu pääkategoriat ja niihin sisältyvät asiat. Laulajana oleminen voi merkitä jokaiselle yksilölle eri asioita ja koostua eri elementeistä. Toisille laulajana oleminen voi olla sitä, että päämäärätietoisesti pyrkii harjoittamaan instrumenttiaan ja muuta osaamistaan kohti ammattimaisuutta. Toisille laulaminen voi olla paitsi ammattimaista työskentelyä myös ”itseterapointia” eli laulamisen kautta mielihyvän saantia, omien tunteiden käsittelyä, vuorovaikutteista dialogia muiden muusikoiden ja kuulijoiden kanssa tai onnistuneen esiintymisen jälkeisen onnellisuudentunteen metsästämistä. Laulajaidentiteetti näyttää tutkimuksen aineiston valossa olevan osa suurempaa kokonaisuutta, ikään kuin yksi osa-alue suuremmasta mittakaavasta. Laulajaidentiteetti mielletään usein ammatti-identiteetiksi laulaja-nimikkeen tuoman ammattimaisuuden kautta. Toisaalta laulajaidentiteetti on myös osa yksilön omaa identiteettiä, johon linkittyy hänen persoonallisuutensa, sosiaalinen ympäristö sekä itsetunto. Fakkijärjestelmän ei katsottu vaikuttaneen kehenkään kertojaan suuresti: fakkijärjestelmään suhtautuminen oli kaksijakoinen. Liiallinen äänen spesifi luokittelu nähtiin tarpeettomana, mutta sen hyödyntäminen yleisellä tasolla taas koettiin hyödylliseksi. Tässä mittakaavassa tehdyssä tutkimuksessa tutkimuksen tulokset eivät ole välttämättä kovin jyrkästi yleistettäviä, joten tarvetta laajemmalle tutkimukselle olisi. Käytännössä tutkimukseni ideaa voisi hyödyntää ja niin sanotusti jatkojalostaa klassisen laulun koulutusinstituuteissa esimerkiksi niin, että opiskelijoiden tulisi tehdä omaa olemista laulajana sekä laulajaidentiteettiä pohtiva portfolio. Tällainen ”oma laulajuus-portfolio” voisi edesauttaa kunkin laulunopiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä ja vahvistumista, kun omat käsitykset itsestä laulajana olisi käytynä konkreettisesti läpi.