Päiväkodin johtajien käsityksiä asiantuntijuudensa kehittymisestä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää päiväkodin johtajina työskentelevien lastentarhanopettajien käsityksiä asiantuntijuutensa kehittymisestä lapsuudesta nykyhetkeen sekä suhteessa tulevaisuuteen. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä käsityksiä päiväkodin johtajina työskentelevillä l...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2016
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606032203 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201606032203 |
| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää päiväkodin johtajina työskentelevien lastentarhanopettajien käsityksiä asiantuntijuutensa kehittymisestä lapsuudesta nykyhetkeen sekä suhteessa tulevaisuuteen. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä käsityksiä päiväkodin johtajina työskentelevillä lastentarhanopettajilla on oman asiantuntijuuden kehittymisestä päiväkodin johtajaksi? 2. Mitä käsityksiä päiväkodin johtajina työskentelevillä lastentarhanopettajilla on oman henkilökohtaisen elämän yhteydestä asiantuntijuuden kehittymiseen? Tutkimuksen pohjautuessa käsitysten ja niiden välisten suhteiden tulkintaan tutkimussuuntaukseksi on valittu fenomenografia, jonka ihmiskäsityksen mukaan ihminen tietoisena olentona muodostaa tietoisesti itselleen käsityksiä kokemistaan ilmiöistä.
Tutkimusta varten on haastateltu neljää päiväkodin johtajaa. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina eri puolilla Suomea ja ne olivat muodoltaan teemahaastatteluja. Aineistojen analysoimisen lähtökohtana on käytetty fenomenografista analyysimenetelmää. Analysointiprosessi ja sen eri vaiheet on kuvattu avoimesti, jolloin tutkimuksesta on nähtävillä, miten saatuihin tuloksiin on päädytty. Analysoimalla aineistoa merkitysyksiköiksi muodostuivat johtajien käsitykset henkilökohtaisen elämän tapahtumista, merkittävistä henkilöistä, toimintaympäristöstä, työkokemuksesta, kouluttautumisesta sekä pohdinnat omasta ammatillisuudesta. Näitä käsityksiä tarkasteltiin haastateltavien lapsuuden, lastentarhanopettajaksi opiskelemisen, lastentarhanopettajan ja johtajan uran sekä tulevaisuusnäkemyksen vaiheissa.
Merkitysyksiköistä on muodostettu päätulokset eli abstraktit kuvauskategoriat, joita ovat tiedollinen ja kognitiivinen, reflektiivinen, persoonallinen ja elämänhistoriallinen sekä kontekstuaalinen ulottuvuus. Tämän tutkimuksen perusteella päiväkodin johtajan asiantuntijuus kehittyy näiden osa-alueiden vuorovaikutuksessa kokonaisvaltaisena kehitysprosessina rakentuen lapsuudesta kohti tulevaa. Tutkimuksessa painottuu johtajan vahva tiedollinen osaaminen osana asiantuntijuutta. Tämä nostaa esille päiväkodin johtajuuteen valmistavan koulutuksen merkityksen, jolloin tulevaisuudessa päiväkodin johtajan tehtävään valmistavaa koulutusta tulee kehittää vastaamaan paremmin erityisesti talouden hallintaan liittyvää tiedollista puolta. Tutkimuksessa korostuu myös, kuinka varhaiskasvatuksen asiantuntijuus kehittyy rinnakkain henkilökohtaisen elämän kanssa, jolloin yksilö voi parhaimmillaan hyödyntää reflektoiden kokonaisvaltaista elämänkokemusta asiantuntijuutensa kehittymiseen. Reflektiolla on myös keskeinen merkitys varhaiskasvattajan asiantuntijuuden kehittymiselle eri toimijoiden kanssa, joka mahdollistaa ammatillisen pohdinnan kehityksen eri vaiheissa. Johtajan asiantuntijuutta kuvaa myös vahvasti kontekstuaalisuus, joka vahvistaa kokonaisvaltaisen toimintaympäristön merkitystä päiväkotiorganisaation mikrotasolta lainsäädäntöön asti makrotasolle osana päiväkodin johtajuuden ymmärtämistä.
Tutkimuksessa on pohdittu eettisyyttä ja luotettavuutta eri näkökulmien kautta. Eettisyyttä ja luotettavuutta puoltaa erityisesti se, että koko tutkimusprosessi on kuvattu lukijalle avoimesti kuvien ja taulukon avulla. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa on kuvattu monipuolisesti niitä erityispiirteitä, jotka ovat yhteydessä päiväkodin johtajan asiantuntijuuden kehittymiseen. Tutkimuksessa saatuja tuloksia on myös pohdittu ja arvioitu eri tutkimusten valossa, joka lisää luotettavuutta.
Saadut tulokset lisäävät ymmärrystä eri osa-alueista osana päiväkodin johtajan kokonaisvaltaista asiantuntijuuden kehittymistä. Tutkimuksen merkittävyyttä lisää erityisesti se, kuinka varhaiskasvatuksen johtajuuden ja varhaiskasvattajien asiantuntijuuden tutkimus on vähäistä. Tutkimuksen avulla päiväkodin johtajat voivat pohtia oman asiantuntijuuden kehittymistä ja rakentumista sekä kehittää omaa asiantuntijuuttaan edelleen. Tutkimus myös vahvistaa päiväkodin johtajien ammatillista identiteettiä ja sen merkitystä osana laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista. |
|---|