Pace:pienen jalanjäljen koti spontaanin kaupunkikehittämisen välineenä

• Main Author: Säilynoja, A. (Anu)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Architecture
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606012084; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201606012084

Anu Säilynojan diplomityön, Pace — pienen jalanjäljen koti spontaanin kaupunkikehittämisen välineenä, tarkoitus on etsiä globaalien ympäristö-, ja sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tilanteeseen sopeutuvaa ja monistettavaa asumisen tapaa, konseptia, joka mahdollistaisi ihmisarvoisen elämän ja kodin useammalle; sallisi kaupunkien väestönkasvun kestävällä tavalla samalla pienentäen asukkaidensa ekologista jalanjälkeä. Diplomityössä selvitetään kestämättömään tilanteeseen johtaneita syitä ja spontaanin pienen jalanjäljen asumisen piirteitä, jotta voidaan lopulta vastata siihen, millaisena minimiasuminen voisi onnistuneesti tukea kaupunkien ja ihmisten kestävää kehitystä ja millä tavalla arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat voisivat ottaa tilapäisen, pienimittakaavaisen ja kestävän minimiasumisen mallin osaksi välineistöään. Diplomityön tavoite on ottaa oppia pienen jalanjäljen asumisesta spontaanina kehitysvälineenä maailman kaupungeissa, oppia sen vahvuuksista ja heikkouksista, epäonnistumisista ja onnistumisista, syistä marginalisoitumisen ja sivuun jääneiden suunnitelmien takana. Samalla luodaan mikroasunnoille omaa teoreettista pohjaa, liitetään ne kokonaisuutena yhteiskunnallisesti uskottavaan kontekstiin niin asuntosuunnittelun, humanitäärisen arkkitehtuurin kuin kestävyyttä tavoittelevan kaupunkikehityksenkin osalta. Metodina käytetään kestävän kehityksen suunnittelussa ja tulevaisuuden tutkimuksessa käytettyä ABCD-metodia. Diplomityön keskeisiä käsitteitä ja aihealueita konseptin taustalla ovat minimiasuminen ja pienen jalanjäljen asuminen sekä kestävän kehityksen suunnitteluteoria. Informaalien suunnittelukäytäntöjen teoriapohjaa tässä diplomityössä haetaan muiden muassa tilapäisten käyttöjen ja spontaanin kaupunkien kehittymisen kautta. Diplomityössä esitetään metodin mukaisesti kunnianhimoinen kuva tulevaisuuden tilanteesta, selvitetään kestävyyden vastaiseen tilanteeseen johtaneet syyt asumisessa ja kerätään tulevaisuuden suunnitelman kannalta keskeiset muuttujat edellytyksiksi kestävän mallin luomiseen. Diplomityössä esitetään kestävyysperiaatteiden kautta suodattuneet esimerkit ja tuodaan niiden välityksellä esiin luovat askeleet, jotka auttavat tavoitteeseen pääsemisessä. Globaaliin ongelmaan ehdotetaan lopulta paikallista ratkaisua. Käyttäjäskenaariot havainnollistavat konseptin toteutumista Suomen olosuhteisiin eri käyttäjäprofiileihin sovellettuna. Kun Suomessa suurin keskimääräisen asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttava yksittäinen tekijä on lämmitettävien neliöiden määrä yhtä henkilöä kohden, tässä diplomityössä on pienen jalanjäljen konseptin avulla kiinnitetty huomiota asunnon lämmitettävään kuutiomäärään ja sen pienentämiseen. Pienen jalanjäljen kodin on määrä toimia yhdyskuntaa täydentävänä ihmisten ”joustoresurssina”, jonka avulla voisi helpottaa asunnonhankintaa, täydennysrakentamista, keventää tarvittavien korjausten ja muutosten määrää ja esimerkiksi jatkaa jonkin rakennuksen käyttöikää ja helpottaa käyttötarkoituksen muutosta, kun tekniset päivitystarpeet tai lisätilaresurssi voidaan täyttää siirrettävillä yksiköillä. Diplomityön viimeinen osio vastaa tiedon luovaa ja valikoitua soveltamista konseptiin. Käyttäjäskenaarioissa luodaan kuva siitä, miten pienestä osittain esivalmisteisesta rakennuksesta saa pienen kaupunkimoottorin, itsenäisen energia- ja materiaaliyksikön, joka siirtyy kaupungin kehityksen myötä ja tuo osaltaan lihaa kivikaupungin luiden ympärille. Diplomityön keskeisin johtopäätös on se, että konseptina esitetty vaihtoehtoinen kestävän asumisen malli tuo oikein suunniteltuna lisää keinoja vähentää asumisen päästöjä samalla, kun luo lisää vaihtoehtoja myös asukkaiden elintason parantamiseen. === The purpose of Anu Säilynoja’s diploma thesis, Pace — Small footprint home as a tool of spontaneous city development, is to search for a living concept that is replicable and adapts to global environmental and social problems that we are currently facing. A concept that would enable decent life and home for more people. A concept that would allow population growth in cities in a sustainable manner while simultaneously reducing the inhabitants’ carbon footprint. Diploma thesis clarifies causes to the current untenable situation and also the characteristics of living with a spontaneously low carbon footprint in order to answer the following questions: How can minimum housing successfully support the sustainable development of cities and their inhabitants? How architects and planners could utilize temporary small-scale minimum housing as a part of their toolbox? The purpose of this diploma thesis is to learn from low carbon footprint housing in the cities around the world, to learn from its strengths and weaknesses, successes and failures, and reasons behind marginalisation. Simultaneously the diploma thesis creates theoretical background for micro housing and links them as a whole into social context in terms of design, humanitarian architecture, and sustainability-seeking urban development. ABCD method that is used in planning sustainable development is utilized in this research also. The core concepts behind the concept are minimum housing and low carbon footprint housing as well as sustainable development planning theory. Theoretical background regarding informal design practices is utilized through temporary usage and spontaneous city development. The diploma thesis brings forth an ambitious picture about the future scenario, unravels the causes that have led into unsustainable situation in housing, and gathers the essential variables regarding creating the sustainable model. Diploma thesis presents examples that are filtered through the principles of sustainability and through them it discloses the creative steps that will reaching for the target. In the end a local solution is proposed to a global problem. User scenarios with varying profiles will demonstrate implementing the concept into Finland’s conditions. In Finland the largest individual factor affecting the average carbon footprint of housing is the amount of square meters per person. This thesis in addition pays attention into cubicle meters and reducing their number. A low carbon footprint home is intended to operate as a complementary flexible resource, through which society could alleviate acquiring an apartment and continuing construction. Furthermore it would reduce the amount of required repairs and changes. It could also extend the lifetime of a building and ease the change of its purpose. The final part of the diploma thesis deals with implementing the concept into practise. User scenarios will illustrate how small and partly prefabricated building will develop into a city motor — an independent energy and material unit that is transferable with city development. A conclusion of this diploma thesis is that with correct planning applied, the presented concept of sustainable housing increases tools to reduce emissions of living while at the same time it increases the options to improve living standards of the recidents.