Radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus

Ihminen on tuottanut energiaa historiansa aikana useilla eri menetelmillä. Ydinvoima on yksi teknologisesti kehittyneimmistä energian tuotantomuodoista. Ydinvoimalaonnettomuuksissa vapautuva radioaktiivinen materiaali on pitkä ikäinen jäte joka ei katoa ympäristöstämme. Tässä työssä selvitetään kirj...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Urpilainen, H. (Henri)
Format: Others
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2016
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605312057
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201605312057
id ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-201605312057
record_format oai_dc
spelling ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-2016053120572018-06-19T05:08:59ZRadioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistusUrpilainen, H. (Henri)info:eu-repo/semantics/openAccess© Henri Urpilainen, 2016Process and Environmental EngineeringIhminen on tuottanut energiaa historiansa aikana useilla eri menetelmillä. Ydinvoima on yksi teknologisesti kehittyneimmistä energian tuotantomuodoista. Ydinvoimalaonnettomuuksissa vapautuva radioaktiivinen materiaali on pitkä ikäinen jäte joka ei katoa ympäristöstämme. Tässä työssä selvitetään kirjallisuuskatsauksena millaisia puhdistusmenetelmiä on käytetty ydinvoimalaonnettomuuksien siivoamisen yhteydessä, sekä mitä kehitystä menetelmissä on tapahtunut. Radioaktiivinen materiaali on eliöille vaarallista sen ionisoivan säteilyn vuoksi. Säteily voi vahingoittaa eliöitä solutasolla, joka pahimmillaan aiheuttaa eliön kuoleman. Ydinvoimalaonnettomuuksissa vapautuu suuria määriä radioaktiivista materiaalia joka leviää ilmakehään, maaperään sekä vesistöihin. Ilmakehästä radioaktiivista materiaalia ei voida puhdistaa, vaan on odotettava, että se laskeutuu laskeumana. Maaperää voidaan puhdistaa, mutta yleisimmin käytetty menetelmä on siirtää radioaktiivisesti pilaantunut materiaali pois tai haudata se paikan päällä. Vedestä radionukeidit voidaan suodattaa pois, esimerkiksi NURES-menetelmällä joka on käytössä Fukushiman onnettomuusalueella. Uusimmissa tutkimuksissa on tutkimuksen kohteena ollut bioremediaatio, eli kuinka voitaisiin hyödyntää organismien kykyä sitoa itseensä nuklideja maaperästä ja vedestä. Geobakteerien on tiedetty pystyvän mineralisoimaan rautaa ja uraania maaperässä. Esimerkiksi on tutkittu yksisoluisia leviä jotka voivat ottaa sisäänsä cesiumia. Ydinvoimaloissa ei ole tapahtunut montaa vakavaa onnettomuutta ja kaikista niistä on opittu. Menetelmät ovat toimivia, mutta kalliita. Tärkeimpään ongelmaan ei ole kuitenkaan vielä saatu vastausta, eli minne loppusijoitetaan radioaktiivinen materiaali, jotta se olisi turvassa eikä aiheuttaisi vaaraa ympäristölleen.University of Oulu2016-06-01info:eu-repo/semantics/bachelorThesisinfo:eu-repo/semantics/publishedVersionapplication/pdfhttp://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605312057urn:nbn:fi:oulu-201605312057fin
collection NDLTD
language Finnish
format Others
sources NDLTD
topic Process and Environmental Engineering
spellingShingle Process and Environmental Engineering
Urpilainen, H. (Henri)
Radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus
description Ihminen on tuottanut energiaa historiansa aikana useilla eri menetelmillä. Ydinvoima on yksi teknologisesti kehittyneimmistä energian tuotantomuodoista. Ydinvoimalaonnettomuuksissa vapautuva radioaktiivinen materiaali on pitkä ikäinen jäte joka ei katoa ympäristöstämme. Tässä työssä selvitetään kirjallisuuskatsauksena millaisia puhdistusmenetelmiä on käytetty ydinvoimalaonnettomuuksien siivoamisen yhteydessä, sekä mitä kehitystä menetelmissä on tapahtunut. Radioaktiivinen materiaali on eliöille vaarallista sen ionisoivan säteilyn vuoksi. Säteily voi vahingoittaa eliöitä solutasolla, joka pahimmillaan aiheuttaa eliön kuoleman. Ydinvoimalaonnettomuuksissa vapautuu suuria määriä radioaktiivista materiaalia joka leviää ilmakehään, maaperään sekä vesistöihin. Ilmakehästä radioaktiivista materiaalia ei voida puhdistaa, vaan on odotettava, että se laskeutuu laskeumana. Maaperää voidaan puhdistaa, mutta yleisimmin käytetty menetelmä on siirtää radioaktiivisesti pilaantunut materiaali pois tai haudata se paikan päällä. Vedestä radionukeidit voidaan suodattaa pois, esimerkiksi NURES-menetelmällä joka on käytössä Fukushiman onnettomuusalueella. Uusimmissa tutkimuksissa on tutkimuksen kohteena ollut bioremediaatio, eli kuinka voitaisiin hyödyntää organismien kykyä sitoa itseensä nuklideja maaperästä ja vedestä. Geobakteerien on tiedetty pystyvän mineralisoimaan rautaa ja uraania maaperässä. Esimerkiksi on tutkittu yksisoluisia leviä jotka voivat ottaa sisäänsä cesiumia. Ydinvoimaloissa ei ole tapahtunut montaa vakavaa onnettomuutta ja kaikista niistä on opittu. Menetelmät ovat toimivia, mutta kalliita. Tärkeimpään ongelmaan ei ole kuitenkaan vielä saatu vastausta, eli minne loppusijoitetaan radioaktiivinen materiaali, jotta se olisi turvassa eikä aiheuttaisi vaaraa ympäristölleen.
author Urpilainen, H. (Henri)
author_facet Urpilainen, H. (Henri)
author_sort Urpilainen, H. (Henri)
title Radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus
title_short Radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus
title_full Radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus
title_fullStr Radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus
title_full_unstemmed Radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus
title_sort radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus
publisher University of Oulu
publishDate 2016
url http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605312057
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201605312057
work_keys_str_mv AT urpilainenhhenri radioaktiivisestipilaantuneenymparistonpuhdistus
_version_ 1718697243116044288