Radioaktiivisesti pilaantuneen ympäristön puhdistus

• Main Author: Urpilainen, H. (Henri)
• Format: Others
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Process and Environmental Engineering
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605312057; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201605312057

Ihminen on tuottanut energiaa historiansa aikana useilla eri menetelmillä. Ydinvoima on yksi teknologisesti kehittyneimmistä energian tuotantomuodoista. Ydinvoimalaonnettomuuksissa vapautuva radioaktiivinen materiaali on pitkä ikäinen jäte joka ei katoa ympäristöstämme. Tässä työssä selvitetään kirjallisuuskatsauksena millaisia puhdistusmenetelmiä on käytetty ydinvoimalaonnettomuuksien siivoamisen yhteydessä, sekä mitä kehitystä menetelmissä on tapahtunut. Radioaktiivinen materiaali on eliöille vaarallista sen ionisoivan säteilyn vuoksi. Säteily voi vahingoittaa eliöitä solutasolla, joka pahimmillaan aiheuttaa eliön kuoleman. Ydinvoimalaonnettomuuksissa vapautuu suuria määriä radioaktiivista materiaalia joka leviää ilmakehään, maaperään sekä vesistöihin. Ilmakehästä radioaktiivista materiaalia ei voida puhdistaa, vaan on odotettava, että se laskeutuu laskeumana. Maaperää voidaan puhdistaa, mutta yleisimmin käytetty menetelmä on siirtää radioaktiivisesti pilaantunut materiaali pois tai haudata se paikan päällä. Vedestä radionukeidit voidaan suodattaa pois, esimerkiksi NURES-menetelmällä joka on käytössä Fukushiman onnettomuusalueella. Uusimmissa tutkimuksissa on tutkimuksen kohteena ollut bioremediaatio, eli kuinka voitaisiin hyödyntää organismien kykyä sitoa itseensä nuklideja maaperästä ja vedestä. Geobakteerien on tiedetty pystyvän mineralisoimaan rautaa ja uraania maaperässä. Esimerkiksi on tutkittu yksisoluisia leviä jotka voivat ottaa sisäänsä cesiumia. Ydinvoimaloissa ei ole tapahtunut montaa vakavaa onnettomuutta ja kaikista niistä on opittu. Menetelmät ovat toimivia, mutta kalliita. Tärkeimpään ongelmaan ei ole kuitenkaan vielä saatu vastausta, eli minne loppusijoitetaan radioaktiivinen materiaali, jotta se olisi turvassa eikä aiheuttaisi vaaraa ympäristölleen.